2026-05-02T06:59:50Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

4b7f48df60dcf3ad9f05e7842598a640270488f7a680ea2ead331d431402fec6 2026-03-23T02:28:27Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Kielenkäyttäjien mielipiteitä suomen kielen tilasta 2013 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Opinions on the State of the Finnish Language 2013 Kielenkäyttäjien mielipiteitä suomen kielen tilasta 2013 Opinions on the State of the Finnish Language 2013Kielenkäyttäjien mielipiteitä suomen kielen tilasta 2013 FSD2979urn:nbn:fi:fsd:T-FSD297910.60686/t-fsd2979FSD2979urn:nbn:fi:fsd:T-FSD297910.60686/t-fsd2979 Korhonen, Riitta Lappalainen, Hanna Korhonen, Riitta Lappalainen, Hanna Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Opinions on the State of the Finnish Language 2013 suomen kielikielenhuoltokielenkäyttökielentarkastusyleiskielipuhekielikirjakielipuhuttelumuodottervehdyksetasiatekstilainasanatkieliasennekielikäsitysyritysnimetsosiolingvistiikkacolloquial languagegrammar skillslanguage skillslanguageslanguages used at workliteracymother tonguenational languageswriting skills Humanistiset tieteetKielet ja kielitiedeHumanitiesLanguage and linguistics Kyselyssä kartoitettiin mielipiteitä erityisesti kirjoitetun mutta myös puhutun kielen käytänteistä. Pääpaino oli julkisessa kielenkäytössä. Kysymykset koskivat mm. kielen muuttumista, yleiskielen ja puhekielten suhdetta, englannin lainoja sekä asiakaspalvelutilanteiden ja tv-ohjelmien kielikäytänteitä. Kyselyn alussa tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä kielenkäytöstä ja kielen muuttumisesta. Mielipiteitä kartoitettiin esittämällä vastaajille väitteitä suomen kielen tilasta sekä kysymällä, huolettaako suomen kielen tila. Myönteinen tai kielteinen vastaus tuli perustella. Seuraavassa osiossa kysyttiin mielipiteitä erilaisista kielenpiirteistä. Esitettiin väittämiä mm. puhuttelusta ja tervehdyksistä sekä puhekielen käytöstä. Haluttiin myös tietää, miten erilaiset kielen piirteet sopivat kirjoitettuun asiatekstiin. Lisäksi tiedusteltiin suhtautumista englantilaisiin lainasanoihin ja esitettiin yritysnimiä koskevia väittämiä. Lisäksi kysyttiin, ärsyyntyvätkö vastaajat joistakin sanoista ja sanonnoista sekä pyydettiin esimerkkejä näistä. Tämän jälkeen kysymykset koskivat yleiskielen (kirjakielen) vaihtelua ja normeista huolehtimista. Vastaajille esitettiin väittämiä yleiskielen vaihtelusta ja kysyttiin, kenen pitäisi kantaa vastuuta siitä, että asiatekstejä kirjoitettaisiin yleiskielen suositusten mukaan. Kyselyn lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten he suhtautuvat asiatekstien kirjoittamiseen. Vastaajilta kysyttiin, mitä oikeinkirjoitus- tai kielioppiasioita tai tekstin rakentamiseen liittyviä seikkoja he joutuvat joskus miettimään. Lisäksi kysyttiin vastaajien lukemis- ja kirjoitustottumuksista. Taustamuuttujina ovat mm. ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, kielitaito sekä asuinpaikka.The survey charted citizen views on written and spoken Finnish. Themes studied included, for instance, language change, the relationship between written and spoken language, loanwords from English, and language practices in the public sphere. Opinions on the use of Finnish and its change were charted. The respondents were asked how important they regarded the well-being of the Finnish language, whether they thought everyday language written by people was careless, whether the language used in factual texts (e.g. reports, news) had become too colloquial, and whether they thought that one can use the kind of language one wants to on the Internet (for example, on Facebook). Reasons for being or not being worried of language change were examined (e.g. "English grammar affects Finnish in a negative manner", "Language change does not mean a deterioration of language"). A number of statements relating to spoken language and language used when greeting and addressing people were presented to respondents who were asked to indicate the extent to which they agreed with them (e.g. "Guests of current affairs programmes on TV and radio may use colloquial language", "I find it irritating that telemarketers often address their customers by first name"). Opinions on the use and acceptability of English loanwords in Finnish were surveyed (e.g. "They bother me because I don't always understand what they mean", "They facilitate communication between people who speak different languages"). The respondents were also asked whether some words or phrases annoyed them. Regarding written language, opinions were charted on the fact that there are multiple acceptable/'correct' forms in written Finnish as well as who or which institution should be responsible for ensuring that factual texts are written according to language guidelines. Finally, the respondents were asked which issues relating to grammar, structure, and style they occasionally had to consider when writing factual texts. Background variables included the respondent's age group, gender, education, region (NUTS 3) of residence, mother tongue, languages spoken, and writing and reading habits. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Henkilöt, joilla oli mahdollisuus vastata internetissä olleeseen kyselyyn.Persons who had the possibility of responding to the survey online KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: itsestään muotoutunut näyteNonprobability.AvailabilityNon-probability: AvailabilityNonprobability.Availability Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).The dataset is (A) openly available for all users without registration (CC BY 4.0). Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Isosävi, Johanna & Lappalainen, Hanna 2015: First Names in Starbucks: a Clash of Cultures? Catrin Norrby & Camilla Wide (toim.), Address Practice as Social Action. London: Palgrave Macmillan. First Names in Starbucks: a Clash of Cultures? Korhonen, Riitta & Lappalainen, Hanna (2013): Toisaalta ja toisaalta: verkkokyselyn mukaan suhtautuminen kielenkäyttöön on kaksijakoista [verkkodokumentti]. Helsinki: kotimaisten kielten keskus. Saatavissa: http://www.kotus.fi/kysely [viitattu 25.2.2015]. Toisaalta ja toisaalta: verkkokyselyn mukaan suhtautuminen kielenkäyttöön on kaksijakoista Korhonen, Riitta & Lappalainen, Hanna (2014). Kieli muuttuu - rikkautta vai rappiota? Kielikello 4/2013 [verkkodokumentti]. Helsinki: kotimaisten kielten keskus. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2651 [viitattu 25.2.2015]. Kieli muuttuu - rikkautta vai rappiota? daF2979.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2979 2026-03-19T23:13:37Z ddi:codebook:2_5