2026-04-15T12:04:44Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

470fb1cf30330dc6caf396d2c0e008a762fd571aacc1eff8e80fae7dc58d67ca 2026-03-23T02:25:11Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Power Structures of Finnish Society 2001 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Valtarakennetutkimus 2001 Power Structures of Finnish Society 2001 Power Structures of Finnish Society 2001Valtarakennetutkimus 2001 FSD1239urn:nbn:fi:fsd:T-FSD123910.60686/t-fsd1239FSD1239urn:nbn:fi:fsd:T-FSD123910.60686/t-fsd1239 Ruostetsaari, Ilkka Ruostetsaari, Ilkka Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Valtarakennetutkimus 2001 valtarakenteeteliititvaltapoliittinen eliittipoliittinen päätöksentekovaikuttaminendemokratiasosiaalinen taustasosiaaliset verkostoturakehitysluottamustoimetjoukkoviestimetkansainvälistyminenjärjestötristiriidatcareer developmentconflictdecision makingdemocracyelected officialseliteglobalizationmass mediaorganizationspolitical leaderspolitical powerpower structuressocial influencesocial networkssocial class YhteiskuntatieteetEliitit ja vaikuttajatSocial sciencesElites and leadership Valtarakenneaineistossa on tutkittu suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Tutkimuksen vastaajat olivat seuraavilta yhteiskunnan eri sektoreilta: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. Tutkimus kohdistuu sektoreiden johtaviin institutionaalisiin asemiin, rooleihin, eikä niissä toimiviin henkilöihin sinänsä. Vuonna 2001 eliittiasemia oli 1285. Tutkimuksen teemoja olivat muun muassa ura, kansainvälistyminen, vuorovaikutus, vaikuttaminen sekä lapsuuden ja nuoruuden koti. Uraan liittyen vastaajilta kysyttiin päätointa ja mahdollisia muita toimia, luottamustehtäviä, jäsenyyttä eri järjestöissä ja epävirallisissa ryhmissä sekä urakehitykseen vaikuttavia tekijöitä (muun muassa lapsuudenkoti ja sukupuoli). Vuorovaikutusta mitattiin esittämällä haastatelluille lista yhteydenpitotahoista ja pyytämällä haastateltuja arvioimaan yhteydenpidon tiheys ja kertomaan yhteydenpidon luonne. Yhteydenpitotahoja olivat mm. tasavallan presidentti, puolue, ministeriöt, kunta, puolustusvoimat, kirkko, eri järjestöt, korkeakoulut ja yritykset. Lisäksi pyydettiin kertomaan, miten usein vastaaja esiintyy eri joukkotiedotusvälineissä ja missä määrin työnsä vuoksi on yhteydessä nuoruusvuosien tuttuihin. Kansainvälistymistä kartoitettiin kysymällä oliko vastaaja opiskellut tai työskennellyt ulkomailla ja oliko hänellä henkilökohtaisia kohtakteja ulkomaisiin tahoihin. Vaikuttamiseen liittyen kysyttiin, mitä yhteydenpidon muotoja vastaaja pitää tärkeimpinä oman organisaationsa kannalta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tahojen (eduskunta, kulttuurielämän edustajat, lehdistö, palkansaajajärjestöt, EU yms.) vaikutusvaltaa, suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia ja eri ryhmien välisten vastakohtaisuuksien voimakkuuksia Suomessa. Laman vaikutuksia päätöksentekoon kartoitettiin myös. Vastaajille esitettiin joukko yhteiskuntaan liittyviä väittämiä, joihin heidän pyydettiin ottamaan kantaa. Lopuksi tiedusteltiin lapsuuden ja nuoruuden kotiin liittyen äidinkieltä, vanhempien koulutusta, ammattiryhmää, luottamustehtäviä ja puoluekantaa. Taustamuuttujina ovat vastaajan toimintasektori, sukupuoli, syntymävuosi, asuinlääni, koulutus, sijoittuminen yhteiskuntaluokkiin, bruttotulot sekä puolue, jota vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.In this power structure survey, the Finnish power elite is under observation. The respondents were from the following sectors of society: politics, administration, business life, organisations, mass media, science and culture. The study focuses on institutional leadership positions and roles in the various sectors, not on the persons as such. There were 1,285 elite positions in 2001. The themes of the survey included, among others, career, internationalisation, interaction, power and childhood home. In view of the respondents' careers, they were asked their main occupation, eventual other occupations, positions of trust, membership in different organisations and unofficial groups, and factors affecting career development (e.g. childhood home, gender). Interaction was measured by presenting the respondents with a list of possible contact partners and asking them about the frequency and the nature of the contact. The listed contact partners included, among others, the president of Finland, political party organisations, ministries, municipalities, army, church, different organisations, institutions of higher learning, and enterprises. In addition, the respondents were asked how often they appear in the media and to what extent they keep in touch with their acquaintances from younger years on account of their occupation. Internationalisation was studied by asking whether the respondents had studied or worked abroad and if they had personal contacts with citizens of other countries. In relation to power, the respondents were asked what forms of communication they considered most important in view of their own organisations. The respondents were also asked to assess the influence of various bodies (the parliament, representatives of cultural life, the press, labour market organisations, the EU, etc.). Further questions covered the greatest problems in Finnish society and the degree of antagonism between various groups in Finland. The impact of the recession on decision-making was charted as well. The respondents were presented with a number of statements relating to society and asked whether they agree. Finally, in relation to childhood home, the survey inquired about the respondent's mother tongue, his/her parents' education, occupational group, elected offices and party preference. Background variables included, among others, the respondent's area of operation, gender, year of birth (categorised), province of residence, education, self-perceived social class, annual gross income and which political party the respondent would vote for if the parliamentary elections were held at that time. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Yhteiskunnan eri sektoreilla johtavissa asemissa olevat henkilötThe persons who are in different leading positions in the various sectors of society KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.PurposiveNon-probability: PurposiveNonprobability.Purposive Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Puolistrukturoitu lomakeQuestionnaire.SemistructuredSemi-structured questionnaireQuestionnaire.Semistructured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Ruostetsaari, Ilkka & Borg, Sami (2004). Sukupolvien valta-asemien muutos eliiteissä ja eduskunnassa. Yhteiskuntapolitiikka 69(2), 147-158. Sukupolvien valta-asemien muutos eliiteissä ja eduskunnassa Ruostetsaari, Ilkka (2003). Euroopan integraatio ja suomalaisen eliittirakenteen muutokset. Tiedepolitiikka 28(1), 29-44. Euroopan integraatio ja suomalaisen eliittirakenteen muutokset Ruostetsaari, Ilkka (2003). Valta muutoksessa. Helsinki: WSOY. Valta muutoksessa Ruostetsaari, Ilkka (2006). Social Upheaval and Transformation of Elite Structures. The Case of Finland. Political Studies Vol 54, Nr 1, 2006, 23-42. Social Upheaval and Transformation of Elite Structures. The Case of Finland Ruostetsaari, Ilkka (2007). Nordic Elites in Comparative Perspective. Comparative Sociology 6 (2007), 158-189. Nordic Elites in Comparative Perspective Ruostetsaari, Ilkka (2013). Eliitti ja kansa. Kaksi eri maailmaa? Päättäjien ja kansalaisten asenne-erot vuosina 1991-2011. Yhteiskuntapolitiikka 78(3), 245-258. URN:NBN:fi-fe201306144023 Eliitti ja kansa. Kaksi eri maailmaa? Päättäjien ja kansalaisten asenne-erot vuosina 1991-2011. URN:NBN:fi-fe201306144023 Ruostetsaari, Ilkka (2013). Opening the Inner Circle of Power: Circulation in the Finnish Elites in the Context of Major Societal Changes 1991-2011. Comparative Sociology 12(2013), 255-288. Opening the Inner Circle of Power: Circulation in the Finnish Elites in the Context of Major Societal Changes 1991-2011 Ruostetsaari, Ilkka (2013). Suomi murroksessa 1991-2011: Muuttuiko eliittirakenne? Politiikka 54:4, 269-284, 2012. Suomi murroksessa 1991-2011: Muuttuiko eliittirakenne? Ruostetsaari, Ilkka (2013). The Changing Influence of the Finnish Parliament since the Early 1990s. In: Raunio, Tapio & Nurmi, Hannu (toim.), The Serious Game of Politics. Festschrift for Matti Wiberg. Helsinki: Finnish Political Science Association 2014, 177-192 The Changing Influence of the Finnish Parliament since the Early 1990s Ruostetsaari, Ilkka (2014). Eduskunnan valta ja asema eliittien ja kansalaisten silmin. Teoksessa Raunio, Tapio & Wiberg, Matti (toim.), Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Helsinki: Gaudeamus 2014, 91-108. Eduskunnan valta ja asema eliittien ja kansalaisten silmin Ruostetsaari, Ilkka (2014). Suomen poliittinen järjestelmä. Valtasuhteiden muutokset 1990-luvun alun jälkeen. Teoksessa Forsberg, Tuomas & Raunio, Tapio (toim.), Politiikan muutos. Tampere: Vastapaino 2014, 77-122. Suomen poliittinen järjestelmä. Valtasuhteiden muutokset 1990-luvun alun jälkeen Ruostetsaari, Ilkka (2014). Vallan sisäpiirissä. Suomalaisen eliittirakenteen muutos. Tampere: Vastapaino. Vallan sisäpiirissä. Suomalaisen eliittirakenteen muutos Ruostetsaari, Ilkka (2015). Elite Recruitment and Coherence of the Inner Core of Power in Finland. Changing Patterns during the Economic Crises of 1991-2011. Lanham: Lexington Books. Elite Recruitment and Coherence of the Inner Core of Power in Finland. Changing Patterns during the Economic Crises of 1991-2011 Ruostetsaari, Ilkka (2023) Huippujohtajat kriisien Suomessa. Eliitit ja vallan verkostot 1990-luvulta 2020-luvulle. Helsinki: Gaudeamus. Huippujohtajat kriisien Suomessa. Eliitit ja vallan verkostot 1990-luvulta 2020-luvulle. daF1239.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1239 2026-03-19T23:04:20Z ddi:codebook:2_5