2026-05-25T13:48:19Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

4697ea40142eb244740cc9ba820deb41898836eb9ee22d73ba541c62c3356ff5 2026-03-23T02:27:14Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Juomatapatutkimus 2008 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Drinking Habits Survey 2008 Juomatapatutkimus 2008 Finnish Drinking Habits Survey 2008Juomatapatutkimus 2008 FSD2587urn:nbn:fi:fsd:T-FSD258710.60686/t-fsd2587FSD2587urn:nbn:fi:fsd:T-FSD258710.60686/t-fsd2587 Mäkelä, Pia Mustonen, Heli Mäkelä, Pia Mustonen, Heli Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Drinking Habits Survey 2008 juomatavatalkoholinkäyttöalkoholi (päihteet)huumeetalkoholiongelmatraittiusasenteetkotivalmistustuontisalakuljetusrahapelitelämänhallintaterveyshyvinvointiperheetaddictionalcohol smugglingalcohol usealcoholismdrinking behaviourdrinking offencesdrug abusegamblinghealth YhteiskuntatieteetLääke- ja terveystieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSosiaalipolitiikkaPäihteiden käyttö ja tupakointiSocial sciencesMedical and health sciencesSocial behaviour and attitudesSocial welfare policyDrug abuse, alcohol and smoking Juomatapatutkimus 2008 kartoittaa suomalaisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, kulutettuja määriä, käytön seurauksia ja alkoholiin liittyviä asenteita. Aiemmat juomatapatutkimukset on tehty kahdeksan vuoden välein vuosina 1968, 1976, 1984, 1992 ja 2000. Tuorein aineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Aineisto koostuu osista: käyntihaastatteluilla kerätystä nk. perusaineistosta, rekistereistä saaduista taustamuuttujista ja haastattelun yhteydessä lisäkyselylomakkeella kerätystä aineistosta. Aineiston rahoittajat ovat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Suomen Akatemia, Alkoholitutkimussäätiö ja Alkoholiohjelma. Alkoholinkäyttöön ja asenteisiin liittyen esitettiin ensin väitteitä. Väittämät käsittelivät muun muassa kohtuullista alkoholinkäyttöä, humaltumista ja alkoholinkäyttöä pienten lasten läsnä ollessa. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat juovat olutta ja viiniä ruokajuomina, ovatko he käyttäneet alkoholia viime aikoina lääkinnälliseen tarkoitukseen ja mitä eri alkoholijuomia vastaajat ovat nauttineet kuluneiden 12 kuukauden aikana. Aineisto sisältää konstruoidun b27-muuttujan, joka määrittelee vastaajat joko raittiiksi tai alkoholinkäyttäjiksi. Vastaajilta kysyttiin myös, milloin he nauttivat ensimmäisen kerran jotakin alkoholijuomaa ja minkä ikäisenä he olivat ensi kertaa humalassa. Raittiiden suhdetta alkoholiin ja heidän juomattomuutta koskevia perustelujaan kartoitettiin ensin väitelauseiden avulla. Väitteet tarkastelivat mm. uskonnollista vakaumusta, terveyttä, periaatteita, pelkoja, hyvinvointia sekä ajan- ja rahankäyttöä. Edelleen kysyttiin alkoholin tyrkyttämisestä sekä sukulaisten ja tuttavien suhtautumisesta vastaajan raittiuteen. Lisäksi tarkasteltiin raittiiden aikaisempaa alkoholinkäyttöä. Alkoholinkäyttäjien alkoholin kulutusta tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Vastaajat arvioivat, kuinka usein he ovat juoneet erisuuruisia määriä alkoholia yhtenä päivänä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin, kuinka usein ja kuinka paljon vastaajat ovat kyseisenä aikana juoneet olutta, siideriä, viiniä ja väkeviä juomia. Kartoitettiin myös, kuinka usein vastaajat juovat alkoholia baarissa ja niin että se tuntuu. Aineisto sisältää myös konstruoidun alkoholin vuosikulutusmuuttujan vkqfto08 sekä sen juomalajikohtaiset osat vkqfol08, vkqfvi08, vkqfsi08 ja vkqfvak08. Alkoholin hankintaan ja valmistamiseen liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat kuluneiden 12 kuukauden aikana tuoneet eri alkoholijuomia ulkomailta, valmistaneet itse esimerkiksi sahtia, kiljua tai pontikkaa tai salakuljettaneet alkoholijuomia. Tiedusteltiin myös, minkälaisista määristä on kyse. Vastaajien kokemia alkoholinkäytön aiheuttamia seurauksia kartoitettiin usealla eri kysymyksellä. Kysyttiin esimerkiksi juomisen hallinnasta, ympäristön reaktioista, yksittäisten juomakertojen seurauksista ja alkoholijuomien tuputtamisesta. Muiden alkoholinkäytön aiheuttamiin kokemuksiin liittyen kysyttiin, kuinka usein tuntemattomat tai puolitutut päihtyneet ovat pelotelleet, haukkuneet, lyöneet tms. vastaajia julkisilla paikoilla kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajat arvioivat onko heidän läheisillään alkoholiongelmia ja kuinka paljon läheisten alkoholinkäyttö on vaikuttanut vastaajien omaan elämään. Vastaajien rahapelaamista kartoittava osio alkoi kysymyksellä rahapelaamisen useudesta. Mainittuja pelejä olivat esimerkiksi Veikkauksen viikoittaiset ja päivittäiset arvontapelit (Lotto, Jokeri, Keno jne.), raaputusarvat ja veikkaukset sekä rahapeliautomaatit ja nettipokeri. Lisäksi kysyttiin saaduista pelivoitoista, pelaamiseen käytetyistä rahasummista, pelaamiseen liittyvistä itse koetuista peliongelmista, syyllisyydestä ja päihteiden käytön sekä pelaamisen yhteyksistä. Terveyteen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyen kysyttiin mm. vastaajien terveydentilasta, voinnista, pitkäaikaissairauksista, lääkärikäynneistä, alkoholinkäyttöön liittyvästä neuvonnasta, jaksamisesta, vaikeuksien kohtaamisesta, onnellisuudesta, itseluottamuksesta ja luottamuksellisista ihmissuhteista. Lisäksi kysyttiin vastaajien pituutta ja painoa sekä kartoitettiin tupakointia ja toimeentuloa. Käyntikyselyosion lopussa on haastattelijan täyttämiä tietoja haastattelun kestosta, paikasta, luotettavuudesta ja sujumisesta. Lisäkysely sisältää kymmenen kohdan Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) -mittarin ja kysymyksiä huumeiden käytöstä. AUDITissa kartoitettiin, kuinka usein vastaajat juovat alkoholia sisältäviä juomia ja kuinka monta annosta he juovat kerralla. Kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat eivät ole pystyneet lopettamaan juomista, ovat juomisen takia laiminlyöneet tehtäviään ja sen seurauksena satuttaneet toisia. Edelleen kysyttiin, onko joku ollut huolissaan vastaajien alkoholin käytöstä ja suositellut juomisen vähentämistä. Muiden päihteiden käyttöön liittyen kysyttiin aluksi lääkkeiden käytöstä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen sekä liimojen ja liuottimien käytöstä. Vastaajat kertoivat, tuntevatko he huumeidenkäyttäjiä ja onko heille koskaan tarjottu huumeita joko ilmaiseksi tai ostettavaksi. Vastaajat erittelivät myös huumeiden, kuten hasiksen, marihuanan, amfetamiinin, heroiinin, kokaiinin ja ekstaasin kokeiluja ja käyttöä. Lopuksi kysyttiin huumeiden ja lääkkeiden käytöstä yhdessä alkoholin kanssa päihtymistarkoituksessa. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ikä (otoksen mukaisesti vuoden 2007 lopussa 15-69 vuotta), perhesuhteet, koulutus, pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema, kotitalouden koko, kuntaryhmä, suuralue, lääni, taajama-aste ja äidinkieli.The survey charted alcohol consumption and illegal drug use in Finland, type and volume of alcohol consumption and its consequences, general attitudes towards alcohol and gambling. Funding for the research was provided by the National Research and Development Centre for Welfare and Health (STAKES), Academy of Finland, Finnish Foundation for Alcohol Studies, and the Alcohol Programme of the Finnish Government. Similar surveys have been conducted at eight-year intervals in 1968, 1976, 1984, 1992 and 2000 but these are not archived at the FSD. First, attitudes to alcohol were studied with several statements (e.g. one should not use alcohol in the presence of small children, people use too much alcohol in Finland, those who drink have more fun than those who don't). Alcohol use was charted with questions on beverage used with meals on Sundays, use of alcohol for medicinal purposes and general use of different beverages (beer, wine, home-brew, spirits etc). The data contain a constructed variable b27 defining the respondents as users or non-users of alcohol. Non-users were presented with various statements charting the reasons for their abstinence. They were also asked about other people's attitudes and reactions to their non-use and previous alcohol consumption habits. Users of alcohol were asked about their alcohol consumption patterns, maximum volume used in one day, frequency of using various beverages, volume used generally at a time and where consumed, and how often they drank so much they could really feel it ('binge drinking'). The data also contain the following constructed variables: annual alcohol use (vkqfto08) and annual use by beverage type (vkqfol08, vkqfvi08, vkqfsi08 and vkqfvak08). One theme pertained to importing, home distillation/brewing and smuggling alcohol. Questions covered the type and volume of alcohol imported, home-brewed or smuggled. Type and volume of smuggled alcohol bought were charted as well. The survey covered instances of alcohol-related harm and other consequences of alcohol use. The respondents were asked how often they drink more or more frequently than they would have liked or had planned, could not stop drinking once had started, or had suffered from hangover. Problems caused for family, friendships, financial situation, health, work etc were investigated, likewise whether someone had tried to make them cut down on drinking. Further questions charted how often the respondents, when drinking, had gotten into a fight or a quarrel, had lost money or other property, been late for something, had got into an accident, been drink-driving, done things they regretted afterwards, etc. Problems caused for them by other people's alcohol consumption were also charted. The respondents evaluated whether their parents, spouse, children or other persons close to them had problems with alcohol. Gambling, its frequency, winnings, sums used, self-perceived gambling problems and the relationship between drinking and gambling were also charted. A number of questions focused on the respondent's health, psychosocial health, control over own life, long-terms illnesses, weight and height, smoking and financial situation. The paper questionnaire contained the ten-question Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) which studies alcohol consumption, drinking patterns and alcohol-related problems. Other questions covered use of sleeping pills, tranquillisers, or pain killers for non-medicinal purposes. Glue sniffing and other inhalant abuse was explored. The respondents were asked whether they knew persons who used illegal drugs, and whether they themselves had been offered or used drugs. Type and volume of drugs used (marihuana, hashish, heroin, LSD, ecstasy, amphetamine, GHB or GBL, crack or cocaine etc) and use of alcohol and drugs at the same time were investigated. Background variables included the respondent's gender, year of birth, marital status, number of persons in the household, household composition, basic education, vocational education, economic activity, R's and spouse's socioeconomic status, degree of urbanisation of the municipality of residence, province, region (NUTS3), major region (NUTS2) and mother tongue. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Vuoden 2007 lopussa 15-69-vuotiaat Suomen väestöön kuuluneet suomalaisetlaitosväestö ja ahvenanmaalaisetPeople aged 15-69 at the end of the year 2007 and living in Finlandthe Åland Islands inhabitants and those living in institutions KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMIPuhelinhaastatteluInterview.TelephoneItsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperTelephone interviewInterview.TelephoneSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperFace-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.The dataset is (D) available only by permission from the data depositor/creator. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Aineistoa luovutetaan tutkimuskäyttöön (myös pro gradu -tutkielmiin) erillisellä luvalla. Aineistoa ei luovuteta harjoitusmateriaaliksi tutkimusmenetelmäopetukseen, harjoitustöihin tai kandidaatintutkielmiin. Juomatapatutkimus 2008 -aineiston jatkokäyttäjien tulee lähettää Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen yksi kappale julkaisuista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Alkoholi ja huumeet -yksikkö, PL 30, 00271 HELSINKI.The data may be distributed for research (including Master's and doctoral theses), but not for other theses, study or teaching purposes. A special permission is required to access the data. Users of the Finnish Drinking Habits Survey 2008 shall send a copy of all publications based on or using the data to National Institute for Health and Welfare (THL). THL and STAKES were merged in 2009. The mail address to send the publications: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Alkoholi ja huumeet -yksikkö, PL 30, 00271 HELSINKI, FINLAND. Ahtinen S., Mäkelä P., Nevalainen J., Hokka P., & Lintonen T. (2018) Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut - mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Yhteiskuntapolitiikka 83(2), 191-198. Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut - mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Ahtinen, Suvi & Mäkelä, Pia & Nevalainen, Jaakko & Hokka, Päivi & Lintonen, Tomi (2018). Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut. Mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Yhteiskuntapolitiikka 83:2, 191-198. Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut. Mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Huhtanen, Petri & Miekkala, Mari & Mustonen, Heli & Mäkelä, Pia (2011). Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2008. Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL); 26/2011 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2008. Juomatapatutkimusten tuloksia Huhtanen, Petri & Hokka, Päivi & Mäkelä, Pia (2009). Juomatapatutkimus 2008: aineistokuvaus [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Avauksia; 16/2009. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/a8b2883f-5a53-471d-97a1-0d7e6b3b8aeb [viitattu 18.11.2010]. Juomatapatutkimus 2008: aineistokuvaus Huhtanen, Petri & Tigerstedt, Christoffer (2012). Women and young adults suffer most from other people's drinking. Drug and Alcohol Review 31:841-46. https://doi.org/10.1111/j.1465-3362.2012.00480.x Women and young adults suffer most from other people's drinking 10.1111/j.1465-3362.2012.00480.x Härkönen, Janne & Savonen, Jenni & Virtala, Esa & Mäkelä, Pia (2017). Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016. Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 3/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-873-9 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016. Juomatapatutkimusten tuloksia URN:ISBN:978-952-302-873-9 Härkönen, Janne (2013). Not a wet generation but a wet nation. The dynamics of change and stasis in Finnish drinking culture from 1968-2008. Academic Dissertation. [Ei märkä sukupolvi vaan märkä kansakunta. Juomiskulttuurin muutos ja pysyvyys Suomessa vuosina 1968-2008. Tutkimus 104.]. Helsinki: National Institute for Health and Welfare (THL). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-872-8 Not a wet generation but a wet nation. The dynamics of change and stasis in Finnish drinking culture from 1968-2008 URN:ISBN:978-952-245-872-8 Lintonen T, Niemelä S, Mäkelä P (2019) Korkean riskin alkoholin käyttäjiä on Suomessa vähintään viisi prosenttia väestöstä. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen tuloksia. Duodecim, 135(16):1459-66. Korkean riskin alkoholin käyttäjiä on Suomessa vähintään viisi prosenttia väestöstä Mustonen, Heli & Mäkelä, Pia & Huhtanen, Petri (2009). Miten suomalaisten alkoholin käyttötilanteet ovat muuttuneet 2000-luvun alussa? Yhteiskuntapolitiikka 74(4):387-399. Miten suomalaisten alkoholin käyttötilanteet ovat muuttuneet 2000-luvun alussa? Mäkelä P, Warpenius K (2020) Night-time is the right time? Late night drinking in Finnish public and private settings. Drug and Alcohol Review 39(4) 321-329. https://doi.org/10.1111/dar.13068 Night-time is the right time? Late night drinking in Finnish public and private settings 10.1111/dar.13068 Mäkelä, P & Havio, ML & Seppä K. (2011). Alcohol-related discussions in health care. A population view. Addiction 106(7): 1239-1248. https://doi.org/10.1111/j.1360-0443.2010.03356.x Alcohol-related discussions in health care. A population view 10.1111/j.1360-0443.2010.03356.x Mäkelä, Pia & Härkönen, Janne & Lintonen, Tomi & Tigerstedt, Christoffer & Warpenius, Katariina (2018). Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mäkelä, Pia & Härkönen, Janne (2017). Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt. Keiden ja millainen kulutus? Yhteiskuntapolitiikka 82:5, 513-526. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102550285 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt. Keiden ja millainen kulutus? URN:NBN:fi-fe2017102550285 Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Huhtanen, Petri (2009). Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa. Yhteiskuntapolitiikka 74(3): 268-289. Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa Mäkelä, Pia & Raitasalo, Kirsimarja & Wahlbeck, Kristian (2015). Mental wellbeing and the use of alcohol. European Journal of Public Health, 25(2):225-31. https://doi.org/10.1093/eurpub/cku133 Mental wellbeing and the use of alcohol 10.1093/eurpub/cku133 Mäkelä, Pia & Tigerstedt, Christoffer & Mustonen, Heli (2012). The Finnish drinking culture: change and continuity in the past 40 years. Drug and Alcohol Review 31, 831-40. https://doi.org/10.1111/j.1465-3362.2012.00479.x The Finnish drinking culture: change and continuity in the past 40 years 10.1111/j.1465-3362.2012.00479.x Oksanen, Atte & Kokkonen, Hanna (2016). Consumption of wine with meals and subjective well-being: A Finnish population-based study. Alcohol & Alcoholism, 51(6), 716-722. http://dx.doi.org/10.1093/alcalc/agw016. Consumption of wine with meals and subjective well-being: A Finnish population-based study 10.1093/alcalc/agw01 Raitasalo, K. (2017). Suomalaisten alkoholin käyttö lasten seurassa ja siihen liittyvät asenteet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 13. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-885-2 Suomalaisten alkoholin käyttö lasten seurassa ja siihen liittyvät asenteet URN:ISBN:978-952-302-885-2 Rossow, I & Mäkelä, P & Kerr, W. (2014). The collectivity of changes in alcohol consumption revisited. Addiction, 109(9): 1447-1455. https://doi.org/10.1111/add.12520 The collectivity of changes in alcohol consumption revisited 10.1111/add.12520 Suomi juo: suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (2010). Toim. Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Suomi juo: suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Tigerstedt C, Mäkelä P, Karlsson T, Härkönen J, Lintonen T, Warpenius K (2020) Change and continuity in Finnish drinking in the 21st century. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 37(6)609-618.https://doi.org/10.1177/1455072520954324 Change and continuity in Finnish drinking in the 21st centuryChange and continuity in Finnish drinking in the 21st century 10.1177/1455072520954324 Tigerstedt, Christoffer & Huhtanen, Petri (2013). Päihtyneiden aiheuttamat häiriöt julkisilla paikoilla. Teoksessa: Warpenius, Katariina ym. (toim.): Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle, s. 90-99. Helsinki: THL. Päihtyneiden aiheuttamat häiriöt julkisilla paikoilla Tolonen H, Honkala M, Reinikainen J, Härkänen T, Mäkelä P (2019) Adjusting for non-response in the Finnish Drinking Habits Survey. Scandinavian Journal of Public Health 47(4):469-73. https://doi.org/10.1177/1403494819840895 Adjusting for non-response in the Finnish Drinking Habits Survey 10.1177/1403494819840895 Törrönen, Jukka & Härkönen, Janne (2016). Juomisen ritualistiset ja yksilölliset motiivit ja niiden yhteys humalaan 2000-luvun Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 81:2, 161-173. Juomisen ritualistiset ja yksilölliset motiivit ja niiden yhteys humalaan 2000-luvun Suomessa Warpenius K, Mäkelä P (2020) The Finnish Drinking Habits -survey: implications for alcohol prevention and policy. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 37(6) 619-631.https://doi.org/10.1177/1455072520954328 The Finnish Drinking Habits -survey: implications for alcohol prevention and policy 10.1177/1455072520954328 Österberg, E. & Raitasalo K. & Karlsson T. & Mäkelä P (2017). Alkoholipoliittiset mielipiteet. Helsinki: THL. Tilastoraportti 12/2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705036297 Alkoholipoliittiset mielipiteet. URN:NBN:fi-fe201705036297 daF2587.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2587 2026-03-19T23:21:32Z ddi:codebook:2_5