2026-05-25T05:32:08Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

456e15e86074f219b1c931f1f253ce9603c88237469ff064ef7ff1f3bc8f3334 2026-03-23T02:28:49Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2016 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: EVA Survey on Finnish Values and Attitudes 2016 EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2016 EVA Survey on Finnish Values and Attitudes 2016EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2016 FSD3093urn:nbn:fi:fsd:T-FSD309310.60686/t-fsd3093FSD3093urn:nbn:fi:fsd:T-FSD309310.60686/t-fsd3093 Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) Finnish Business and Policy Forum (EVA) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive EVA Survey on Finnish Values and Attitudes 2016 arvotasenteetglobalisaatioEuroopan integraatiouhkakuvatpakolaisetmaahanmuuttoristiriidattyömarkkinatpaikallinen sopiminenkansainvälistyminenulkopolitiikkaEUbusinessesdecision makingEuropean integrationEuropean Unionforeign policyglobalizationimmigrationintergroup conflictintergroup relationslabour marketoccupational lifeparliamentary electionsrefugees YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetTalousjärjestelmät, taloudellinen kehitys ja kehitysyhteistyöSocial sciencesSocial behaviour and attitudesPolitical behaviour and attitudesEconomic systems and development Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Teemoina ovat eri väestöryhmien edut, paikallinen sopiminen, Suomen talouden alamäki, kansainvälistyminen, toiveet eräiden tapahtumien ja kehityskulkujen toteutumisesta seuraavan 10 vuoden aikana, Suomen ulkopolitiikan painotukset, EU, euro ja EMU, sekä yhteiskunnallinen osallistuminen. Aluksi esitettiin useita väittämiä yhteiskunnan eri alueilta. Väittämät käsittelivät muiden muassa globalisaatiota, väestön ikääntymistä, maahanmuuttoa, ilmaston muutosta, Euron kriisiä, valtion velkaa, tuloeroja, maailmankauppaa, EU:a, verotusta, yrittäjyyttä, pakolaisia, yhteiskuntasopimusta ja keskitettyä työmarkkinasopimusta. Lisäksi kysyttiin vastaajien onnellisuudesta. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa eri väestöryhmien välillä esiintyviin jännitteisiin. Heille esitettiin vastinpareja väestöryhmistä ja kysyttiin, millaisia jännitteitä niiden välillä esiintyy. Paikallista sopimista käsittelivät kysymykset siitä, millä tasolla työmarkkinoihin liittyvistä asioista pitäisi sopia. Esitettiin myös useita työmarkkinoihin liittyviä asioita ja vallitsevia käytäntöjä sekä kysyttiin, missä määrin ne estävät Suomen taloustilanteen kohenemista. Vastaajien kansainvälisyyttä käsittelivät kysymykset matkustamisesta ulkomailla, kielitaidosta ja ulkomaisista ystävistä. EU:a ja euroa käsiteltiin esittämällä joitakin mahdollisia tulevia tapahtumia ja kehityskulkuja ja kysymällä, miten toivottavina vastaajat niitä pitivät. Lisäksi haluttiin tietää, millaisia painotuksia vastaajat toivoivat Suomen ulkopolitiikalle. Taustamuuttujia olivat peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, toimiala, poliittinen suuntautuneisuus, kuuluminen ammatilliseen keskusjärjestöön, yhteiskuntaluokka, syntymävuosi, asuinmaakunta ja asuinpaikkakunnan koko.The main themes of the survey included differences between population groups, the so-called local labour agreements (increased freedom and flexibility for employers and employees to agree on the terms of employment locally), economic decline in Finland, globalisation, Finnish foreign policy, the EU and eurozone, and civic participation. First, the respondents were asked to what extent they agreed with a large number of statements relating to, for instance, political parties and the political system, globalisation, employment, trade unions and strikes, economic growth and markets, taxation, changes in society, immigration and refugees, Finland's foreign relations, terrorism, the EU and the eurozone, and NATO membership. The respondents were asked how strong they thought tensions/conflicts between different groups were (e.g. employers - employees, the rich - the poor, the highly-educated - the poorly-educated, native Finns - immigrants). Happiness with life was investigated. Relating to the discussion about increasing the flexibility of labour agreements, the respondents were asked where the agreements about various work-related issues, such as wages and working time, should be made (at the level of the workplace, at the union level or at the national level). Opinions on the barriers to the improvement of the Finnish economy were charted. The respondents' international connections and relations were examined by asking, for instance, whether the respondents had ever been abroad, whether they personally knew any foreigners living in Finland, and whether they spoke foreign languages. The potential future developments of the EU and the EMU that the respondents hoped to see happen in the following 10 years were surveyed (e.g. dissolution of the EU, Finland quitting the euro, the development of the EU into a federation). Relating to Finland's foreign policy, the respondents were asked how much weight should be given to different issues (e.g. fight against terrorism, relations with Russia, Nordic defence cooperation, combating climate change). Further questions relating to the European Union were asked, charting interest in matters related to Finland's EU membership as well as opinions on Finland's EU membership and the currency change to the euro. The respondents were also asked whether the EMU membership and the euro were advantageous or disadvantageous to Finland in the economic situation at the time of the survey, whether Finland had supported EU countries with economic problems too little or too much, and whether the respondents would have voted for or against Finland's EU membership if a referendum had been held at the time of responding. Finally, opinions were charted on the impact of different things and phenomena (e.g. social media, populism, citizens' initiatives) on the respondents' civic participation. Background variables included the respondent's gender, year of birth, region of residence (NUTS3), basic and vocational education, economic activity and occupational status, industry of employment, political party choice if parliamentary elections were held at the time of survey, membership in a trade union, self-perceived social class, and number of inhabitants in the municipality of residence. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18 - 70-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged between 18 and 70 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Alpimaa, Markku (2020) Talouspoliittiset asennemuutokset Suomessa vuosina 1984-2020 EVA:n arvo- ja asennetutkimusten valossa. Turku: Turun yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102803 Talouspoliittiset asennemuutokset Suomessa vuosina 1984-2020 EVA:n arvo- ja asennetutkimusten valossa URN:NBN:fi-fe20201223102803 Apunen, Matti & Haavisto, Ilkka & Hopia, Henna & Toivonen, Sarianna (2016). Sovinnon eväät. EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2016. EVA raportti 1/2016. Sovinnon eväät Erola, Marko & Haavisto, Ilkka & Hokkanen, Eveliina & Kauhanen, Antti & Koskinen, Seppo & Malm Lindberg, Henrik & Makkula, Janne & Vihriälä, Vesa (2018). Työn uudet ehdot raportti. Miten avaamme työmarkkinoiden umpisolmut? [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Raportti. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/04/eva_raportti_tyon_uudet_ehdot.pdf [viitattu 29.6.2018]. Työn uudet ehdot raportti. Miten avaamme työmarkkinoiden umpisolmut? Gustafsberg, Harri & Nyman, Markku (2018). Yksilöresilienssi ja yhteiskunnan turvallisuus. Tampere: Mentoritiimi. Yksilöresilienssi ja yhteiskunnan turvallisuus Haavisto, Ilkka (2016). Onnellinen Suomi [verkkodokumentti]. EVA Arvio. Helsinki: Elinkeinoelämän Valtuuskunta. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/07/EVA_Arvio_Onnellinen_Suomi_260716.pdf [viitattu 10.2.2017]. Onnellinen Suomi Iivonen, Santeri (2025). Ulko- ja turvallisuuspoliittista lintubongausta: Suomalaisten suhtautuminen Natoon, Venäjään ja Yhdysvaltoihin Krimin valtauksen ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Tampere: Tampereen yliopisto. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma Ulko- ja turvallisuuspoliittista lintubongausta: Suomalaisten suhtautuminen Natoon, Venäjään ja Yhdysvaltoihin Krimin valtauksen ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen URN:NBN:fi:tuni-202503202905 Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion, mutta kustannukset voisi mieluusti maksaa joku muu [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 24.8.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/08/24/suomalaiset-haluavat-hyvinvointivaltion-mutta-kustannukset-voisi-mieluusti-maksaa-joku-muu/ [viitattu 30.8.2024]. Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion, mutta kustannukset voisi mieluusti maksaa joku muu Laakso, Mikko (2024). Tervetuloa Eurooppaan, Ukraina! - Enemmistö suomalaisista katsoo Ukrainan sopivan EU:hun, vaikka se maksaa paljon [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 137. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2024/08/eva-analyysi-no-137.pdf [viitattu 30.8.2024]. Tervetuloa Eurooppaan, Ukraina! - Enemmistö suomalaisista katsoo Ukrainan sopivan EU:hun, vaikka se maksaa paljon Metelinen, Sami (2024). Suomalaiset tyytyväisiä euroon - poliitikot halutaan pitää loitolla rahapolitiikasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 4.6.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/06/04/suomalaiset-tyytyvaisia-euroon-poliitikot-halutaan-pitaa-loitolla-rahapolitiikasta/ [viitattu 3.9.2024]. Suomalaiset tyytyväisiä euroon - poliitikot halutaan pitää loitolla rahapolitiikasta Penttilä, Katariina (2017). Ympäristöhuolen muutos ja sukupuolittuneisuus Suomessa 1986 - 2013. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiologian kandidaatin tutkielma. Ympäristöhuolen muutos ja sukupuolittuneisuus Suomessa 1986 - 2013 Räikkönen, Liisi (2017). Koulutuksen ja kansainvälisyyskokemuksien vaikutus maahanmuuttoasenteisiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan kandidaatin tutkielma. Koulutuksen ja kansainvälisyyskokemuksien vaikutus maahanmuuttoasenteisiin Sirviö, Soili (2018) Vaatetuksen kehityskulku 1990-2010 -luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto. Vaatetuksen kehityskulku 1990-2010 -luvun Suomessa daF3093.por daF3093e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3093 2026-03-19T23:34:28Z ddi:codebook:2_5