2026-05-25T09:45:06Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

41bd60404282c18689060eddc6b5b97a815026894ff2e084c5ac21f96ee1ec18 2026-03-23T02:29:11Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Suomenruotsalainen barometri 2009 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Barometer for Swedish-speaking Finns 2009 Suomenruotsalainen barometri 2009 Barometer for Swedish-speaking Finns 2009Suomenruotsalainen barometri 2009 FSD3201urn:nbn:fi:fsd:T-FSD320110.60686/t-fsd3201FSD3201urn:nbn:fi:fsd:T-FSD320110.60686/t-fsd3201 Herberts, Kjell Herberts, Kjell Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Barometer for Swedish-speaking Finns 2009 kieli ja kieletkielellinen identiteettiruotsinkielisetsuomenruotsalaisetyhteenkuuluvuusjoukkoviestimetlehdistöradio (joukkoviestimet)televisio (joukkoviestimet)politiikkayhteiskuntaarvotidentiteetticultural identityidentitylanguageleisure time activitiesmass mediaminority groupsminority language usersnational identitypoliticspressradio (joukkoviestimet)social systemstelevisionvaluesSwedish-speaking Finns YhteiskuntatieteetKulttuuri- ja kansallinen identiteettiSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSocial sciencesCultural and national identitySocial behaviour and attitudes Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysyttiin mihin kieliryhmään vastaaja ja hänen lähipiirinsä tunsivat kuuluvansa ja kuinka hyvin vastaajat katsoivat osaavansa suomea. Seuraavaksi kartoitettiin ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Tiedusteltiin, kuinka tärkeää on saada ruotsinkielistä palvelua ja mihin suuntaan palvelu on viime vuosina muuttunut. Kysyttiin myös, miten asenteet ruotsin kieltä ja kaksikielisyyttä kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet. Seuraavat kysymykset käsittelivät joukkotiedotusvälineitä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he kuuntelevat radiota tai katselevat televisiota aamuisin. Lisäksi kysyttiin, lukivatko vastaajat aamuisin paperisia lehtiä tai lehtiä Internetissä ja olivatko vastaajat ladanneet Internetistä radio- tai tv-ohjelmia, elokuvia, musiikkia, kirjoja, lehtiä tai tietokonepelejä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kysyttiin myös, olivatko vastaajat kirjoittaneet tai lukeneet blogeja tai käyttäneet sosiaalista mediaa. Pyydettiin myös mielipidettä sanomalehtien ja kirjojen lukemisesta ainoastaan elektronisilla laitteilla. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, missä määrin he tunsivat samaistuvansa eri ympäristöihin, maihin ja alueisiin. Kysyttiin, miten voimakkaasti vastaajat tunsivat olevansa suomenruotsalaisia eri tilanteissa ja ihmisryhmissä sekä tiedusteltiin, millaista yhteenkuuluvuutta tunnettiin erilaisiin kielellisiin ryhmiin. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajan asuinympäristön asukkaat toimisivat eri tilanteissa. Lopuksi kysymykset käsittelivät ympäristöä ja ilmastonmuutosta. Kysyttiin mitä asioita vastaajat tekivät huomioidakseen ympäristönäkökohdat ja mitä he olisivat valmiita tekemään paremman ympäristön puolesta. Lisäksi kysyttiin, mitä hiilidioksidin päästölähteitä olisi syytä ensisijaisesti pienentää ja mitä pidettiin pahimpina uhkina merille. Kysyttiin myös, mitkä asiat olivat tärkeitä henkilökohtaiselle hyvinvoinnille. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.This study charted the identity of Swedish-speaking Finns and their opinions on various aspects of everyday life, such as politics and society, the use of mass media, leisure time activities, values, and the sense of belonging. The study was funded by the Swedish Cultural Foundation in Finland (Svenska kulturfonden). The first questions revolved around language. The respondents' and their families' Finnish and Swedish language skills were surveyed. It was examined whether the respondents had used Swedish, Finnish or both in different types of contexts, e.g. at home, at school, with friends, at bureaus and banks, and at work. The respondents were also asked whether they preferred not to use Swedish with authorities because they were afraid of receiving hostile service, and if they felt that their errands had not been taken proper care of in the past due to an official's lack of Swedish language skills. The respondents were presented with a set of statements about bilingualism and using the Swedish language in Finland, and they were asked if attitudes toward the Swedish language in different contexts -- such as at work, in politics, and in media -- had changed within the previous year. It was queried whether Swedish-language service offered by the state and municipality had improved or worsened within the previous year, as well as Swedish-language service in the private sector. The next questions covered media, the press, radio, and television. The respondents were asked if they listened to radio or watched television in the morning, and their choice of radio station or television channel in the morning was queried along with the topics of particular interest to them on morning television. In addition, it was examined which newspapers the respondents read, either printed or online, and if they had downloaded radio or television programmes, films, books, video games, magazines or newspapers from the internet within the previous 12 months. It was also queried whether they had written or read blogs or used social media services designed for Swedish-speaking Finns or other social media services. Finally, opinions were examined on reading newspapers and books exclusively on digital devices. After this, the respondents were asked if they felt a sense of belonging in various lands and regions, such as Finland, Swedish-speaking Finland, Sweden, the Nordic, and the European Union. The survey also examined the strength of the respondents' cultural identity as a Finland-Swede in different groups of people and situations, and whether or not the respondents felt a sense of belonging in various groups. They were also asked to estimate how likely the people around them would help in a variety of situations or if they would act in a selfish or even illegal manner. One set of questions pertained to the environment and climate change. The respondents were asked what they already did to reduce their carbon footprint (e.g. sorting waste, cycling or using public transport instead of driving a car), what they would be willing to do for a better environment (e.g. paying more taxes, lowering their personal standard of living), which sources of carbon emissions should be controlled more harshly, and what factors they deemed as the most significant threats to the seas. Finally, the respondents were asked which aspects they deemed important in their personal well-being, e.g. health, steady personal finances, friends and family, a person's appearance, nature, a meaningful job, and politics. Background variables included, for instance, region of residence, age group, gender, education level, economic activity and occupational status, marital status, and household composition. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomessa (ml. Ahvenanmaa) asuvat 18 - 80-vuotiaat, joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi.People residing in Finland (including Åland) between the ages 18 and 80 who have Swedish as their registered mother tongue. KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineistoLongitudinal.CohortEventBasedLongitudinal: Cohort/Event-basedLongitudinal.CohortEventBased Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).The dataset is (A) openly available for all users without registration (CC BY 4.0). Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Sandberg Siv (2020). Samhörighet och identitet: Stabila mönster och några överraskningar. Teoksessa Lindell Marina (red.) (2020): Vad tycker Svenskfinland? Resultat från den finlandssvenska medborgarpanelen Barometern 2019-2020. Institutet för samhällsforskning (Samforsk). Åbo: Åbo Akademi, s. 31-36. https://www.barometern.fi/wp-content/uploads/2020/07/Vad-tycker-svenskfinland_2020.pdf Samhörighet och identitet: Stabila mönster och några överraskningar daf3201.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3201 2026-03-19T23:11:10Z ddi:codebook:2_5