2026-05-31T10:13:11Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

3f6fcc5dca0ae81cdcf0730b6354a2ad806039adfa6ee576f9639a2e9222ee27 2026-03-23T02:27:53Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Sociobarometer 2007 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Sosiaalibarometri 2007 Sociobarometer 2007 Sociobarometer 2007Sosiaalibarometri 2007 FSD2808urn:nbn:fi:fsd:T-FSD280810.60686/t-fsd2808FSD2808urn:nbn:fi:fsd:T-FSD280810.60686/t-fsd2808 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) Finnish Federation for Social Welfare and Health (STKL) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Sosiaalibarometri 2007 sosiaalietuudetsosiaalipalvelutterveyspalvelutkilpailuttaminenasiakaslähtöisyyssähköiset palveluttyövoiman palvelukeskuksethenkilöstöresurssithyvinvointipalvelutsosiaalihuoltoyhteispalveluviranomaisyhteistyösosiaalitoimiterveyskeskuksettyövoimatoimistotKansaneläkelaitosadministrationemployment serviceshealth serviceshuman resourceslocal government servicesmedical centresorganizationspublic serviceswelfare policysocial security benefitssocial servicessocial welfare YhteiskuntatieteetLääke- ja terveystieteetTerveyspalvelut ja terveyspolitiikkaSosiaalipolitiikkaSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSosiaaliturvajärjestelmäSocial sciencesMedical and health sciencesHealth care services and policiesSocial welfare policySpecific social services: use and availabilitySocial welfare systems/structures Vuoden 2007 Sosiaalibarometri-kyselyssä pääteemoina olivat organisaation henkilöstöresurssit, toimi- ja toiminta-alueittainen palvelutarjonta, hyvinvoinnin tilanne, hyvinvointi yhteisen työn kohteena, muuttuvat palvelurakenteet sekä ehkäisevä työ. Kyselyssä vastaajina olivat kuntien sosiaalitoimen, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Vastaajilta kysyttiin organisaation henkilöstöresursseista muun muassa tiedustelemalla henkilökunnan määrän muutosta, henkilöstön riittävyyttä ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin onnistuneisuutta. Terveyskeskusten edustajilta kysyttiin lisäksi lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan vuokraamisesta työvoiman välitysyrityksiltä. Palvelutarjontaa ja sen eri muotoja kartoitettiin kysymällä palveluista toimialueittain. Kelan toimistoilta pyydettiin arvioita asiakaspalvelun eri osa-alueiden, kuten tiedottamisen ja neuvonnan, toimivuudesta. Organisaatioiden toiminta-alueiden tilannetta kartoitettiin tiedustelemalla kuntien voimavarojen riittävyyttä palvelujen (muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen) tuottamiseen sekä väestön hyvinvoinnin kokonaistilannetta. Lisäksi organisaatioiden omaa tilannetta pyydettiin arvioimaan esimerkiksi siten, miten organisaatiossa ilmenee muutosta, kuten toimintojen laajentamista tai supistamista ja onko muutos vaikutukseltaan negatiivista tai positiivista. Sosiaalitoimelta kysyttiin vielä miten erilaiset näkökulmat, kuten sosiaali-, terveys- ja elinkeinopolitiikka, painottuvat kunnan päätöksenteossa nyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Seuraavaksi kartoitettiin hyvinvointia tuottavia tahoja ja hyvinvointiin liittyvän yhteistyön eri muotoja. Vastaajilta kysyttiin millaisena he näkevät eri tahojen, kuten omatoimisuuden, perheen, ystävien sekä eri järjestöjen ja organisaatioiden kuten Kelan tai kunnan sosiaalitoimen nykyisen ja tulevan merkityksen hyvinvoinnin toteuttamisessa. Vastaajilta kysyttiin myös, onko joidenkin väestöryhmien hyvinvoinnin tila kehittynyt myönteisesti tai heikentynyt toiminta-alueella ja mikäli muutosta on havaittu, vastaajia pyydettiin tarkentamaan mistä väestöryhmistä oli kyse ja miksi tilanteeseen on päädytty. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin usean tahon yhteistoimintaan perustuvissa toimintamuodoissa mukana olemisesta. Tällaisia yhteistoimintaan perustuvia toimintoja ovat esimerkiksi yhteispalvelupiste ja työvoiman palvelukeskus. Lisäksi kysyttiin näiden toimintojen puutteista ja vahvuuksista omalla toiminta-alueella. Yhteistyön toteutumisesta kysyttiin lisäksi pyytämällä arviota yhteistyön toimivuudesta eri tahojen, kuten työvoimatoimiston, nuorisotoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen, kanssa. Sosiaalitoimen johtajat saivat määritellä tarkemmin miten yksittäisiä palveluita, kuten päihdehuollon laitospalveluita, vanhusten ruokapalveluita tai erityispäivähoitoa, tuotetaan itse tai yhteistyössä esimerkiksi toisen kunnan kanssa tai ostopalveluna ulkopuolisilta tahoilta hankkimalla. Muuttuvista palvelurakenteista ja ehkäisevästä työstä kysyttiin riippuen vastaajan taustaorganisaatiosta. Työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin muun muassa arviota palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista. Heitä pyydettiin lisäksi arvioimaan sellaisten työttömien työnhakijoiden tilannetta, jotka eivät ole työhallinnon keinoin työllistettävissä. Sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen edustajilta kysyttiin oman organisaation toimesta kilpailutettujen palvelujen tilannetta, eli onko palveluita kilpailutettu ja jos on, niin mitä ja miksi. Sosiaalitoimen johtajia lukuun ottamatta kaikilta vastaajilta kysyttiin varhaisesta puuttumisesta työttömien tilanteeseen. Kysyttiin, miten työttömien terveyteen ja työkykyyn liittyviin ongelmiin reagoidaan, miten tilanteeseen tulisi puuttua sekä kenen tai keiden tulisi ensisijaisesti lähteä ratkaisemaan näitä ongelmia. Lopuksi sosiaalitoimen, Kelan sekä työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin vielä universalismin periaatteen kestävyydestä, Suomessa harjoitettavan sosiaalipolitiikan toteuttamisesta sekä heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteen kohentamiseksi tehtävien toimien tärkeydestä, kuten perustulon toteuttamisesta, asumistukien tason korottamisesta sekä ruuan arvolisäveron alentamisesta. Terveyskeskusten edustajilta kysyttiin kokemuksia Suomessa harjoitetusta terveyspolitiikasta. Taustamuuttujina olivat vastaajan organisaatio, vastuualue, koulutustausta sekä alueen kuntaryhmitys.This wide-ranging survey charted expert opinion on the welfare of Finnish citizens, and on the present state of welfare services. The respondents were managers or management groups of municipal social services offices, municipal health centres (primary health care), employment offices, and local offices of the Social Insurance Institution of Finland (Kela). There were separate questionnaires for each organisational sector, with somewhat differing questions for each. The questions common to all organisations studied perceptions of the changes in the number of staff, difficulty of recruiting skilled staff, sufficiency of human resources, action taken to improve the well-being of staff at work, and the possibilities of ensuring service provision to citizens with the existing resources. The respondents evaluated welfare of population in the municipality, and charted the positive and negative developments in the situations of some population groups. Views on how the services provided corresponded to the needs of the citizens were surveyed as well as the role of various actors in preventive services. Cooperation between the respondents' organisation and other bodies and actors was surveyed. The importance of so-called extensive welfare responsibility and how this responsibility had been accomplished in the municipality was studied. Opinions on the significance of various actors and institutions in the welfare of citizens were investigated. Involvement in and views on joint service points and public employment and business services were charted. Situation of the organisation in terms of changes in services was investigated. The questions not common to all organisations charted, among others, financial situation of the municipality, increase/decrease in financial resources allocated for services, role of social, health and economic policies in municipal decision-making, models of social service provision used in the municipality, increase/decrease in out-tasking, views on the reform of the labour market subsidy, opinions on basic income, importance of various suggestions related to improving the circumstances of the worst off, vitality of the principle of universalism in Finnish social policy practices, municipal and public service reform, and competitive tendering of services. Background variables included the respondent's organisational sector and occupation/title as well as educational background of the organisation's managing director, and type of municipality. SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Suomen kuntien sosiaalitoimet, terveyskeskukset, työvoimatoimistot sekä Kelan toimistotAhvenanmaaFinnish municipal social services offices, health centres (primary health care), and employment offices as well as local offices of the Social Insurance Institution of Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.Users of the data shall send the Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) a copy of all reports, theses, articles, other publications or material based on or using the data. If printed, to the mail address: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI, FINLAND. If electronic, to the e-mail address: tutkimus@soste.fi. Eronen, Anne & Londén, Pia & Perälahti, Anne & Siltaniemi, Aki & Särkelä, Riitta (2007). Sosiaalibarometri 2007. Ajankohtainen arvio kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Sosiaalibarometri 2007. Ajankohtainen arvio kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta. daF2808.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2808 2026-03-19T23:26:20Z ddi:codebook:2_5