2026-04-17T09:06:24Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

3e1a070f76d2d2462825461f8957ca251c00cfb7ccb4a5e35aeab9430f229744 2026-03-23T02:27:03Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Youth Survey Autumn 1996 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Nuorisobarometri syksy 1996 Finnish Youth Survey Autumn 1996 Finnish Youth Survey Autumn 1996Nuorisobarometri syksy 1996 FSD2523urn:nbn:fi:fsd:T-FSD252310.60686/t-fsd2523FSD2523urn:nbn:fi:fsd:T-FSD252310.60686/t-fsd2523 Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto Advisory Council for Youth Affairs (Nuora) Finnish Youth Research Society. Finnish Youth Research Network Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Nuorisobarometri syksy 1996 nuoretEuroopan unioniinstituutiotvaikuttaminenasenteettoimintaryhmätjärjestötpoliittinen päätöksentekoäänestäminenaktivismiarvotcontemporary societyEuropean Unionpolitical institutionspolitical participationsocial protesttrustvaluesvotingyouth YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetKansainvälinen politiikka ja järjestötUskonto ja arvotSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesInternational politics and organisationsReligion and values Syksyn 1996 nuorisobarometrin pääteemoja olivat yhteiskunnalliset instituutiot ja poliittinen osallistuminen. Vastaajien asenteita kartoitettiin myös kysymällä muun muassa erilaisten toimintaryhmien toiminnan hyväksyttävyydestä. Ensin kysyttiin, minkä verran vastaajat luottavat erilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan. Instituutioita olivat esimerkiksi poliittiset puolueet, kirkko, poliisi, Euroopan unioni ja oikeuslaitos. Tiedusteltiin myös millaisia asioita vastaaja olisi valmis tekemään, jos asia olisi hänestä tärkeä, esimerkiksi olisiko hän valmis osallistumaan julkiseen mielenosoitukseen, käyttämään väkivaltaa poliittisia päättäjiä kohtaan, allekirjoittamaan vetoomuksen tai adressin tai osallistumaan rakennuksen valtaamiseen. Seuraavaksi kysyttiin erilaisten asioiden hyväksyttävyydestä. Tiedusteltiin missä määrin vastaajat hyväksyvät erilaisten toimintaryhmien (rakennusten valtaajat, moottoripyöräjengit, turkistarhoille iskeneet eläinsuojeluaktivistit, skinheadit, graffitien tai seinämaalausten tekijät ja uusnatsit) toiminnan. Esitettiin myös erilaisia väittämiä ja kysyttiin ovatko vastaajat väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "on hyväksyttävää ostaa varastettua tavaraa", "on hyväksyttävää myydä huumeita", "on hyväksyttävää estää rakennustyö tai metsänhakkuu kytkemällä itsensä työkoneisiin" ja "on hyväksyttävää kiertää verotusta tekemällä pimeää työtä". Vastaajilta kysyttiin myös kuuluvatko nämä erilaisiin järjestöihin, ja jos kuuluvat, minkä verran he osallistuvat niiden toimintaan. Järjestöjä olivat muiden muassa poliittinen puolue tai sen nuorisojärjestö, urheiluseura sekä ammattiyhdistys tai ammattiliitto. Tiedusteltiin myös miten tärkeinä vastaajat pitävät oman elämänsä kannalta ratkaisuja, jotka tehdään esimerkiksi kunnanvaltuustossa, Euroopan unionissa, suuryrityksissä tai koulutuslaitoksissa. Seuraavaksi esitettiin väittämiä yhteiskunnasta, ja kysyttiin ovatko vastaajat niistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat esimerkiksi "rasismi on lisääntynyt viime vuosina suomalaisten nuorten keskuudessa", "menestyminen elämässä on omasta itsestä kiinni" ja "nykyihmisen ei ole välttämätöntä kuulua mihinkään etujärjestöön". Kysyttiin miten tärkeää vastaajien mielestä on, että Suomi vaikuttaa Euroopan unionissa erilaisiin asioihin (esim. rauhan säilyminen Euroopassa, sukupuolten välinen tasa-arvo, ihmisoikeuksien turvaaminen ja Suomen maatalouden toiminnan turvaaminen). Kysyttiin myös mitkä ovat kaksi tärkeintä asiaa, joihin päätöksentekijöiden Suomessa tulisi panostaa (maanpuolustus, sosiaali- ja terveyspalvelut, työllisyys, koulutus, ympäristön suojelu vai asuntojen rakentaminen). Lopuksi kysyttiin minkä verran vastaajat uskovat eri tahojen vaikuttavan tulevaisuutta koskeviin asioihin. Tahoja olivat muiden muassa kirkko ja uskonnolliset yhteisöt, poliittiset puolueet, Punainen Risti ja urheilujärjestöt. Äänioikeutetuilta tiedusteltiin lopuksi, ovatko nämä aikeissa äänestää tulevissa kunnallisvaaleissa ja niiden yhteydessä järjestettävissä EU-kansanedustajien vaaleissa. Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat mm. vastaajan ikä, sukupuoli ja pääasiallinen toiminta.The main themes of the survey were young people's trust in institutions, political participation and attitudes towards various aspects of Finnish society. Trust in institutions was charted by asking to what extent the respondents trust political parties, public officials, trade unions, the Church, the armed forces, the police, Parliament, municipal council, the EU, the President, banks, big companies and the legal system. Willingness to participate (in a demonstration, strike, boycott, violence against political decision-making, squatting, signing petition etc) for an important cause was surveyed. Further questions asked to what extent the respondents accepted the activities of particular groups (squatters, motor cycle gangs, animal rights activists, skinheads, graffiti makers, the new Nazis) and to what extent they agreed with a number of statements relating to moral values. The statements pertained, for instance, to acceptability of buying stole property, selling drugs, moonlighting, benefit fraud, truancy. One topic covered the respondents' membership and participation in different types of voluntary or civic organisations such as political parties, sports clubs, environmental organisations, trade unions etc. Views were probed on how important the decisions made by different bodies (e.g. municipal council, Parliament, trade unions, the EU, banks, educational institutions) were to their own life. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to, for instance, racism, democracy, unemployment, number of refugees, Finland's EU membership, social security benefits, and social inequality in Finland. One theme pertained to how important the respondents considered it to be that Finland promoted certain issues in the EU (e.g. peace, employment, equality between men and women, Nordic welfare society, crime prevention, human rights, relations with Russia). Views were probed on what should the most important issue for Finnish decision-makers at that moment and how much influence the respondents thought certain bodies would have on the state of affairs in the future (e.g. the Church, political parties, Amnesty International, Red Cross, environmental organisations, trade unions). Voting intentions were charted by asking whether the respondents intended to vote in the upcoming municipal and European Parliament elections. Background variables included the respondent's age, gender, basic and vocational education, economic activity, type of municipality and the parents' vocational education. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15 - 29-vuotiaat Suomessa asuvat suomenkielisetAhvenanmaaFinnish-speaking young people aged 15 - 29 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4 Demokratiaindikaattorit 2013 URN:ISBN:978-952-259-334-4 Nuorisobarometri 2/1996 (1996). Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA). Nuorisobarometri 2/1996 daF2523.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2523 2026-03-19T23:15:53Z ddi:codebook:2_5