2026-05-25T14:50:22Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

3d84b88dd040f183be08d5c0105138b8e89897de1be286b75f2b818ea392d264 2026-03-23T02:27:26Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 1993 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 1993 Työolobarometri 1993 Finnish Working Life Barometer 1993Työolobarometri 1993 FSD2655urn:nbn:fi:fsd:T-FSD265510.60686/t-fsd2655FSD2655urn:nbn:fi:fsd:T-FSD265510.60686/t-fsd2655 Työministeriö Tilastokeskus Ministry of Labour Statistics Finland Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 1993 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyön sisältötyösuhdetyöllisyysylityöemployeesjob characteristicspersonnel policypersonnel managementwagesworking conditionsworkloads YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tässä työolobarometrissa kartoitetaan palkansaajien työhön liittyviä kokemuksia, työn luonnetta sekä vuoden 1993 aikana tapahtuneita työelämän muutoksia ja palkansaajien tulevaisuuden odotuksia. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Tutkimuksessa kysyttiin esimerkiksi vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai sisäistä kilpailua. Tämän jälkeen kysyttiin vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön, ylitöistä ja niiden korvaamisesta. Lisäksi kysyttiin ammattijärjestöjen vaikutusmahdollisuuksista työpaikalla. Seuraavaksi kysyttiin työajoista, työhön liittyvästä rasituksesta sekä työpaikalla saadusta kannustuksesta. Lisäksi kysyttiin palkkauksesta ja siihen liittyvistä odotuksista. Vastaajilta tiedusteltiin myös, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Kysymyksistä tiedusteltiin myös muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1993) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutus, toimiala, työnantajatyyppi ja lääni. Aineiston tiedot perustuvat 1150 palkansaajan puhelin- ja käyntihaastatteluihin. Vastanneista 52.8% oli miehiä ja 47.2% naisia.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. First, the respondents were asked how many years/months they had worked for the employer they were working for at the time, number of persons at the workplace, and what kind of changes there had been in staff numbers, working hours and contracts during the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. Further questions covered whether there had been conflicts at the workplace and between what groups. Autonomy at work, influence of trade unions and professional associations at workplace, overtime and its compensation, working time, changes at workplace over the past year, and pay systems were investigated. The respondents were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks would be changed over the next year. Other topics covered employment situation, possible future changes at the workplace, financial situation of the workplace in the future and health risks of the job. Background variables included the respondent's year of birth, mother tongue, gender, age group, industry of employment, employer type, status in employment, occupational group, working hours, province and vocational education. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 1993 telephone interviews. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 18-64-vuotiaat palkansaajatEmployees living in Finland aged 18 - 64 KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneKasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFaceTelephone interviewInterview.TelephoneFace-to-face interviewInterview.FaceToFace Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45. Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005 urn:isbn:951-735-916-0 Laine, P. & Lindberg, M. & Silvennoinen, H. (2016) Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 257-273. Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä Silvennoinen, H. & Nori, H. (2012) Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä. Finnish Journal for Adult Education, Aikuiskasvatus 32 (3), 177-189. Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä Silvennoinen, H. & Nori, H. (2014) Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.) Marginaalin voima, 102-127. Helsinki: Kansanvalistusseura. Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017) In the Margins of Workplace Learning. Journal of Workplace Learning 29 (3), 185-199. In the Margins of Workplace Learning Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo (1993). Työolobarometri. Marraskuu 1993. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 72. Työolobarometri. Marraskuu 1993 daF2655.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2655 2026-03-19T23:32:36Z ddi:codebook:2_5