2026-05-02T16:16:43Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

3b4cd2cd4d62daeddfb01e07d5065a710283075289a1db6b8732b3cc5f11c41e 2026-03-23T02:26:06Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: EVAn EU-asennetutkimus kevät 1993 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish EU Attitudes Spring 1993 EVAn EU-asennetutkimus kevät 1993 Finnish EU Attitudes Spring 1993EVAn EU-asennetutkimus kevät 1993 FSD2190urn:nbn:fi:fsd:T-FSD219010.60686/t-fsd2190FSD2190urn:nbn:fi:fsd:T-FSD219010.60686/t-fsd2190 Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) Yhdyskuntatutkimus Centre for Finnish Business and Policy Studies (EVA) Yhdyskuntatutkimus Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish EU Attitudes Spring 1993 Euroopan integraatioasenteetmielipiteetglobalisaatioEuroopan talousalueeurooppalaisuussotilaallinen yhteistyötulevaisuusjoukkoviestimetautonomiaEuropean CommunityEuropean integrationEuropean Unioninformation sourcesinstitutions YhteiskuntatieteetValtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueetKansainvälinen politiikka ja järjestötPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetSocial sciencesGovernment, political systems and organisationsInternational politics and organisationsPolitical behaviour and attitudes EVAn EU-asennetutkimus kevät 1993 kartoittaa, mitä Suomessa ajatellaan Euroopan yhdentymisestä, mahdollisesta EY-jäsenyydestä ja sen vaikutuksista Suomeen. Myös eri tietolähteiden luotettavuutta EY-asioissa arvioidaan. Tässä tutkimuksessa tutkimussarjan aihepiiriä on laajennettu koskemaan lisäksi yhteiskunnan toimivuutta Suomessa. Tutkimuksen ensimmäisessä aihealueessa vastaajilta kysyttiin, kannattavatko he EY-jäsenyyttä ja millä ehdoilla. Sen jälkeen kartoitettiin, kuinka kiinnostuneita he ovat Euroopan integraatiosta tai kuinka aktiivisesti he seuraavat Suomen EY-jäsenyyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, kuinka hyvin vastaajat katsoivat tuntevansa EY-asioita ja miten todennäköistä on, että Suomesta tulee EY:n jäsen. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien suhtautumista EY:n laajentumiseen ja tiivistämiseen Euroopan unioniksi, jolloin tietyt asiat - myös Suomessa - siirtyisivät liiton hoidettaviksi. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä yhteistä rahaa ja EY-kansalaisuutta kohtaan. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa ihmisten käsityksiä, mitä vaikutusta EY-jäsenyydellä olisi heidän mielestään erilaisiin asioihin Suomessa. Vastaajilta kysyttiin EY:n vaikutusta esimerkiksi seuraaviin asioihin: elintaso, verotus, hintataso, kulttuuriolot, sukupuolten tasa-arvo, byrokratian määrä ja oma asema sekä elämä. Lisäksi vastaajille esitettiin joukko EY-kysymyksistä julkisuudessa esitettyjä väitteitä, joista he ilmaisivat mielipiteensä. Vastaajat saivat myös arvioida, kuinka luotettavina he pitivät eri tietolähteitä EY-jäsenyyttä koskevan tiedon jakajana. Arvioitavina tietolähteinä olivat esimerkiksi sanomalehdet, yritysjohtajat, ammattijärjestöt, hallitus, jäsenyysasiaa selvittävät virkamiehet sekä radio ja televisio. Tutkimuksen toinen osa käsitteli yhteiskunnan toimivuutta Suomessa. Vastaajat antoivat kouluarvosanat eri yhteiskuntatahoille sen perusteella, kuinka hyvin ne ovat hoitaneet oman tehtävänsä. Arvioitavana olivat esimerkiksi eduskunta, kirkko, sosiaaliturvajärjestelmä, poliisi, hallitus, oppositiopuolueet, pankit ja tiedotusvälineet yleensä. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomea esimerkiksi hyvinvointivaltiona, oikeusvaltiona ja demokratiana sekä pohtivat Suomen kehitysnäkymiä. Taustatietoina olivat tiedot vastaajien sukupuolesta, ikäryhmästä, asuinkunnan koosta, asuinläänistä, koulutuksesta, ammattiryhmästä, työpaikan toimialasta ja kuulumisesta ammatillisiin keskusjärjestöihin. Lisäksi kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta vastaajat äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.The survey studied Finnish public opinion on European integration, the country's proposed membership in the European Community, and the impact of the membership. Other main themes were the reliability of information sources on EC issues and views on how well the Finnish society functions. First, the respondents were asked whether they were in favour of or against Finland's EC membership, and to what extent their views depended on the terms of the accession treaty (transition periods, exemptions). The respondents were also asked how interested they were in issues connected with the EC and European integration, and how well informed they were of these issues. Opinions on the likelihood of their voting in a referendum on EC membership and likelihood of Finland becoming an EC member state were charted. One topic pertained to the European integration process, and how negatively or positively the respondents viewed the possibility that Finland would participate in common foreign policy, common economic policy, single European currency, etc. The survey studied perceptions of the impact the EC membership would have on Finland (e.g. on standard of living, employment, business conditions, price and wage level, social security, national sovereignty, situation of farmers, pensioners, children and families with children). The respondents were also asked to what extent they agreed with a number of attitudinal statements relating to the EC and Finland's EC membership (e.g. "the EC membership obliges Finns to comply with many norms and detailed regulations which we do not need or want"). The survey also studied opinions on the reliability of various information sources (e.g. radio and television, trade unions, company executives, the Prime Minister, the Government, voluntary organisations opposing the membership) on the EC membership issue. The respondents were asked to rate on a scale from 4-10 how various bodies and institutions (the police, the judiciary, Parliament, universities, social security and health care systems, the Government, political parties, etc.) have performed in recent times. The respondents also graded Finland as a welfare state, civilised state, constitutional state, as a democracy, etc. Background variables included the respondent's gender, age group, size of the municipality, province of residence, vocational education, economic activity, employment sector, trade union membership, and which political party R would vote for if the parliamentary elections were held at that time. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18 - 70-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged 18 - 70 resident in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Haavisto, Ilkka (2024). Virkistyvät eurovaalit. Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 135. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2024/06/eva-analyysi-no-135.pdf [viitattu 30.8.2024]. Virkistyvät eurovaalit. Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle - uusi yhteisvelka torjutaan [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 28.5.2024.https://www.eva.fi/blog/2024/05/28/suomalaiset-eivat-lampene-euroopan-unionin-rahoituksen-kasvattamiselle-uusi-yhteisvelka-torjutaan/ [viitattu 3.9.2024]. Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle - uusi yhteisvelka torjutaan Suomalaisten EY-kannanotot: kevät 1993 (1993). Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA). Suomalaisten EY-kannanotot: kevät 1993 Tuokko, Katja (2012) From Left to West: The position of Vasemmistoliitto on European integration in 1990 - 1998. Poliittisen historian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. hdl:10138/37140 From Left to West: The position of Vasemmistoliitto on European integration in 1990 - 1998 10138/37140 daF2190.por daF2190e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2190 2026-03-19T23:11:39Z ddi:codebook:2_5