2026-04-15T22:48:55Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

3981e7213c679b54fac78dada5d1d13db0804b2f6935569850f12ca04fad8edf 2026-03-23T02:27:50Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Family Barometer 2008: Well-Being and Social Relationships Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Perhebarometri 2008: ihmissuhteet ja hyvinvointi Family Barometer 2008: Well-Being and Social Relationships Family Barometer 2008: Well-Being and Social RelationshipsPerhebarometri 2008: ihmissuhteet ja hyvinvointi FSD2792urn:nbn:fi:fsd:T-FSD279210.60686/t-fsd2792FSD2792urn:nbn:fi:fsd:T-FSD279210.60686/t-fsd2792 Miettinen, Anneli Rotkirch, Anna Miettinen, Anneli Rotkirch, Anna Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Perhebarometri 2008: ihmissuhteet ja hyvinvointi vanhemmuusihmissuhteetlapset (perheenjäsenet)elämäntilannetyöperheetperhe-elämälapsiperheettoimeentuloperhetaustaparisuhdelastenhankintasukupuoliroolithyvinvointilapsettomuuschildhoodfamiliesfamily environmentfamily influencegender roleparental rolefamily sizepartnerships (personal)healthchildrenjob characteristics YhteiskuntatieteetPerhe-elämä, avioliitto ja sukupolvetSosiaalipolitiikkaPerhesuunnittelu ja lisääntymisterveysSocial sciencesFamily life and marriageSocial welfare policyReproductive health Tutkimuksen pääteemat keskittyvät tarkastelemaan lapsettomien ja yksilapsisten 25 - 44-vuotiaiden suomalaisten lastenhankintaan liittyviä ihanteita ja suunnitelmia sekä parisuhdetyytyväisyyttä. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan lapsuuden perheeseen, perhe-elämään, työhön, hyvinvointiin, ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä seikkoja. Ensimmäiseksi kyselyssä selvitettiin millainen on vastaajan lapsuuden perhe. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi sisarusten lukumäärää, oliko hänen lapsuutensa onnellinen ja mikä oli vanhempien ikä ensimmäisen lapsen syntyessä. Seuraavaksi kysyttiin työhön, koulutukseen ja elämänsuunnitelmiin liittyviä asioita, joista osa koski myös vastaajan puolisoa. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi määräaikaisen työn tekoa ja työttömyyttä koskevia kysymyksiä. Seuraavaksi selvitettiin väitelausein suhtautumista työhön, perheeseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja parisuhteeseen. Terveyttä ja hyvinvointia koskevat kysymykset sisälsivät tiedusteluja vastaajan elintavoista, subjektiivisista hyvinvoinnin kokemuksista, sosiaalisesta elämästä ja käsityksistä omasta itsestään sekä muista ihmisistä. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, kuinka tyytyväinen on omaan parisuhteeseen ja kuinka kokee pystyvänsä vaikuttamaan omaan terveyteen. Seuraavaksi kartoitettiin perhesuunnitteluun liittyviä yksityiskohtia. Vastaajalta kysyttiin omaan tai puolison raskauteen ja lapsettomuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten kuinka monta keskenmenoa itse tai oma puoliso on saanut. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja kokenut elämänsä aikana voimakasta halua saada lapsi ('vauvakuumetta'). Kyselyn kaksi viimeistä osiota koskivat parisuhdetta ja lastenhankintaan liittyviä yksityiskohtia. Aluksi kysyttiin ensimmäisestä seurustelusta ja elämän aikana koetuista parisuhteista. Seuraavissa kysymyksissä kartoitettiin esimerkiksi sitä, mitä elämisen muotoa pitää itselleen sopivimpana ja mitä asioita pitää tärkeänä hyvässä parisuhteessa. Parisuhteessa olevalta vastaajalta tiedusteltiin lisäksi vielä väitteiden avulla, miten hän kuvaa omaa parisuhdettaan ja mistä ristiriidat suhteessa syntyvät. Lisäksi kysyttiin, onko vastaaja miettinyt eroa puolisosta, onko suhteen aikana ollut muita sukupuolisuhteita ja onko parisuhteen ongelmiin haettu ammattiauttajan apua. Viimeisenä kyselyssä kysyttiin lastenhankinnasta, siihen liittyvistä toiveista, ihanteista ja esteistä. Vastaaja sai kertoa mielipiteensä ihanteellisesta lapsilukumäärästä, iästä tulla ensimmäisen ja viimeisen lapsen vanhemmaksi, lasten syntymävälistä ja omasta ihanteellisesta lapsiluvusta. Vastaajalta tiedusteltiin lapsensaantiaikomuksista kuten, kuinka monta lasta hän on suunnitellut hankkivansa kaiken kaikkiaan ja miten uskoo puolison suhtautuvan lasten hankkimiseen. Lopuksi kartoitettiin väitteiden avulla, kuinka tärkeinä vastaaja piti eri tekijöitä lasten hankkimisessa, miksi lapsen saanti ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, minkälaisia vaikutuksia lapsen saannilla on vastaajan elämään ja mitä lapsiin liittyvät asiat merkitsevät hänelle. Taustamuuttujia kyselyssä ovat mm. sukupuoli, syntymävuosi, tulojen suuruus, koulutus ja ammattiryhmä. Taustamuuttujana on myös vastaajan täyttämän lomakkeen muoto, sillä aineistonkeruun loppuvaiheessa miehille on annettu mahdollisuus vastata hieman lyhempään lomakkeeseen.The survey studied couple relationships and plans to have children of Finnish adults who had at maximum one child living at home at the time of data collection. Other main themes were job characteristics, characteristics of childhood home, and self-perceived health and well-being. First, the respondents were asked about their childhood home: number of siblings, education of parents, age of parents when had first child, and other characteristics of the childhood home (e.g. single parent family, financial problems, conflicts, illnesses). One question surveyed the importance of religion to the respondent. A number of questions focused on the respondent's job, exploring economic activity, type of contract, hours of work, and experiences of unemployment or fixed-term employment. The likelihood of certain changes happening in work or financial situation over the next two years (e.g. unemployment, job change, beginning studies) were charted, as well as R's commitment to work and motivation for working. The survey also investigated the respondents' commitment to family, feelings about family life, and views on gender equality and roles. Health and well-being were surveyed by asking about self-perceived health, alcohol use, symptoms of stress, anxiety and exhaustion, weight and height, type of contraception used, number of close friends, frequency of contact with parents, feelings of loneliness, satisfaction with life in general and satisfaction with certain aspects of life (e.g. job, income, friendships, family life). Feelings of control over own life and trust in other people were also explored. The respondents were asked to choose from 51 adjectives those that described them well. The next themes covered family planning and couple relationships. Planned and unplanned pregnancies, miscarriages, abortions, trying to conceive and infertility treatments were investigated. Some questions pertained to first couple relationships, and the number of marriages and cohabitations. Characteristics of, satisfaction with and conflicts in the current relationship were surveyed. Further questions studied the number of children, their years of birth, children from previous relationships, plans to have more children and when, and whether the spouse agreed with these views. The respondents were also asked to think what kind of consequences having children would have on the couple relationship, relationships with parents and friends, meaning of life and career. Background variables included the respondent's gender, type of the municipality of residence, current couple relationship (marriage, cohabitation, steady relationship and from which year), study field and number of persons in the household, as well as R's and spouse's mother tongue, year of birth, basic and vocational education, economic activity and occupational status, monthly net income, and number of children. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomessa asuvat 25 - 44 vuotiaat miehet ja naiset, joiden taloudessa ei asunut yhtään tai korkeintaan yksi alle 18-vuotias lapsiAhvenanmaaPeople aged 25-44, living in Finland and having none or at most one child aged under 18 living in the householdthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.Users of the data shall send Väestöliitto [Family Federation of Finland] a copy of all research publications based on or using the data. Publications shall be sent to the mail address: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI, FINLAND. Golovina K, Nitsche N, Berg V, Miettinen A, Rotkirch A, Jokela M (2023). Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland. European Sociological Review, jcad048. https://doi.org/10.1093/esr/jcad048 Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland 10.1093/esr/jcad048 Happonen, Juho (2015). Sosiaalinen perimä, työttömyys ja ammattiasema. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Yhteiskuntapolitiikan kandidaatintutkielma. Sosiaalinen perimä, työttömyys ja ammattiasema Häkkinen, Marie (2021). The formation of personal fertility ideals : the importance of religion and family values. Master's theses in psychology. Helsinki: University of Helsinki. http://hdl.handle.net/123456789/37654 The formation of personal fertility ideals : the importance of religion and family values Laamanen, Viivi (2024). Changes in work and family attitudes over birth cohorts and links to childfree ideals in Finnish women and men. Master's Thesis in Psychology. Helsinki: University of Helsinki. Changes in work and family attitudes over birth cohorts and links to childfree ideals in Finnish women and men URN:NBN:fi:hulib-202409134062 Miettinen, Anneli & Rotkirch, Anna (2008). Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 34/2008. Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet Rotkirch, Anna & Miettinen, Anneli (2013). Suuri keskustelu pienten lasten hoidosta. Teoksessa: Vuosikirja 2012 - Rohkeasti elämässä (Toim. Syrjälä, Jaana & Åberg, Ritva), 4-7. Helsinki: Väestöliitto. Suuri keskustelu pienten lasten hoidosta daF2792.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2792 2026-03-19T23:39:44Z ddi:codebook:2_5