2026-04-15T23:38:49Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

3782ae7c8087c5d5ea6a4714bf69e40ce7bb8f380edcfce17161a63649e7842f 2026-03-23T02:26:21Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Perhebarometri 2005: vanhemmuus ja isyys Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Family Barometer 2005: Parenthood and Fatherhood Perhebarometri 2005: vanhemmuus ja isyys Family Barometer 2005: Parenthood and FatherhoodPerhebarometri 2005: vanhemmuus ja isyys FSD2283urn:nbn:fi:fsd:T-FSD228310.60686/t-fsd2283FSD2283urn:nbn:fi:fsd:T-FSD228310.60686/t-fsd2283 Paajanen, Pirjo Paajanen, Pirjo Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Family Barometer 2005: Parenthood and Fatherhood vanhemmuusisyyslapset (perheenjäsenet)elämäntilannetyöperheetperhe-elämävanhempi-lapsisuhdelapsiperheettoimeentulokotityöäitiysperhetaustasukupuoliroolitchildbirthchildreneconomic conditionsfamiliesfamilies with childrenfamily influencefamily lifefathersgender rolehouseworkmothersoccupational lifeparental roleparent-child relationship YhteiskuntatieteetPerhe-elämä, avioliitto ja sukupolvetSosiaalipolitiikkaSocial sciencesFamily life and marriageSocial welfare policy Tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat eri ikäisten vanhempien perheellistymiseen vaikuttaneet tekijät, lapsen syntymän tuoma muutos naisen ja miehen elämässä, sekä isyys pikkulapsiperheessä. Ensimmäiseksi kartoitettiin vastaajien lapsuutta ja nuoruutta. Heiltä kysyttiin kysymyksiä lapsuuden perheestä, omien ja puolison sisarusten lukumäärää, minkä ikäisiä heidän vanhempansa olivat ensimmäisen lapsen syntyessä ja minkä ikäisenä ensimmäinen seurustelusuhde oli. Myös vastaajien omaa ikää ensimmäisen lapsen syntyessä kysyttiin sekä sitä, oliko vastaaja mielestään liian nuori tai vanha vanhemmaksi tullessaan. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan omien ja puolison lasten määrää sekä aikooko vastaaja hankkia vielä lisää lapsia. Seuraavat kysymykset liittyivät vastaajan ja puolison nykyiseen työsuhteeseen ja tulotasoon sekä työajan lyhentämiseen lapsen hoidon vuoksi. Vastaajilta tiedusteltiin heidän mielipidettään siitä, mikä olisi sopiva ikä hankkia lapsia ja mitkä asiat olivat vaikuttaneet heidän päätökseensä hankkia ensimmäinen lapsi. Sitten kartoitettiin työsuhdetta ja taloudellista tilannetta juuri ennen lapsen syntymää. Seuraavaksi esitettiin väittämiä liittyen perheellistymisen haasteisiin. Vastaajia pyydettiin kertomaan, mistä heille syntyy useimmin erimielisyyksiä puolisonsa kanssa, ja kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia asioita kuten taloudellinen turvallisuus, harrastukset, hyvä parisuhde ja terveys. Vastaajilta kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat elämässään mm. edellä lueteltuihin asioihin. Lasten- ja kodinhoitoon saatua tukea selvitettiin kysymällä keneltä vastaajat olivat saaneet tukea erilaisissa tilanteissa, kuten lapsen sairastuessa tai kodin siivouksessa. Vastaajilta kysyttiin, olisivatko he kaivanneet enemmän tukea vanhemmuuteen liittyen, sekä millaista tukea ja keneltä he olisivat toivoneet. Lisäksi kysyttiin kuinka erilaiset lastenhoitoon liittyvät tehtävät jakautuvat perheessä isän ja äidin kesken. Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä erilaisista perheellistymiseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista sekä siitä, mitkä ominaisuudet kuuluvat isän rooliin. Loput kysymyksistä oli suunnattu ainoastaan miehille. Heiltä kysyttiin ensin avoimilla kysymyksillä omista isän malleista, tärkeistä asioista isyydessä ja mitä he haluaisivat opettaa tytöille ja pojille. Tämän jälkeen miehille esitettiin isyyteen liittyviä väittämiä sekä tiedusteltiin, ovatko he olleen mukana lapsensa synnytyksessä tai jääneet yli viikoksi pois töistä hoitamaan lastaan. Seuraavat kysymykset olivat jälleen avoimia, ja niissä tiedusteltiin mikä on ongelmallisinta ja mikä parasta isyydessä. Lisäksi kartoitettiin miesten suhtautumista erilaisiin perhe-elämää koskeviin väittämiin ja lopuksi pyydettiin miehiä vielä arvioimaan omaa onnistumistaan isänä ja puolisona eri asioissa. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, asuinpaikkakunta, koulutus ja ammattiryhmä.The survey focused on what causes parents of different age to start a family, how the birth of a child affects the lives of women and men, and fatherhood in families with small children. First, the respondents' childhood and youth were charted. They were presented with questions on their childhood family, the number of their siblings, the number of their spouse's siblings, how old their parents were when their first child was born, and at what age their first dating relationship began. Some questions pertained to how old the respondents were when their first child was born, and whether they had considered themselves to be too young or old to have their first child. In addition, the number of respondents' children and the number of their spouse's children were queried, as well as whether the respondents were planning to have more children. Some questions explored the respondents' and their spouse's current employment, income level, and short-time working because of child care responsibilities. Their opinions were canvassed on what would be the ideal age to have a first child, and which factors had influenced the decision to have their first child. The respondents' employment and financial situation just before the child was born were also queried. The respondents were presented with a set of attitudinal statements on challenges involved in starting a family. They gave their opinions on the most frequent causes of arguments with their spouse, and how important they considered various things to be, including financial security, hobbies, good relationship, and health. The respondents also assessed how satisfied they were with those things in their lives. In relation to received support as regards home and child care, the respondents were asked who had helped them in various situations, for instance when their child had fallen ill or when their home had needed cleaning. They were also asked whether they would have liked to receive more support as regards parenting. If they answered yes, they were also asked to tell what kind of support they would have liked to receive and from whom. Further questions covered the division of child care responsibilities between the mother and the father in their household. The respondents' opinions were also charted on various factors related to parenting and starting a family, and on the role of the father. The rest of the questions were aimed at male respondents. First they answered open-ended questions about their own conceptions of the father's role, the important things in fatherhood, and what they would like to teach to their daughters and sons. The male respondents were presented with a set of attitudinal statements on fatherhood. They were asked whether they had attended the birth of their children, and whether they had been away from work over a week to care for their children. Further open-ended questions probed the male respondents' opinions on the most problematic and best things in being a father. Views on family life were charted with the help of various statements, and finally, the male respondents assessed how they had succeeded as fathers and spouses. Background variables included the respondent's gender, year of birth, municipality of residence, education, and occupational group. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualPerheFamilyIndividualIndividualFamilyFamily Suomessa (poislukien Ahvenanmaa) asuvat avio- tai avoliitossa elävät 1979-1984 syntyneet (20-25-vuotiaat) naiset ja miehet sekä 1969-1974 syntyneet (30-35-vuotiaat) naiset ja miehet. Vastaajilla oli oltava vähintään yksi biologinen lapsi nykyisen puolisonsa kanssa ja vanhimman lapsista tuli olla alle 3-vuotias.Women and men born between 1979 and 1984 (aged 20-25), living in Finland (excluding the Åland Islands) and either cohabiting or married, and women and men born between 1969 and 1974 (aged 30-35). The respondents had to have at least one biological child with their current spouse, and their oldest child had to be less than 3 years old. KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.Users of the data shall send Väestöliitto [Family Federation of Finland] a copy of all research publications based on or using the data. Publications shall be sent to the mail address: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI, FINLAND. Keto, Tanja (2014) Isien perhevapaat - hyvän isyyden normi? Tarkastelussa lasten isien perhevapaavalinnat. Turku: Turun yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, pro gradu-tutkielma. Isien Perhevapaat - hyvän isyyden normi? Tarkastelussa lasten isien perhevapaavalinnat Paajanen, Pirjo (2005). Eri teitä vanhemmuuteen. Kaksikymppisenä ja kolmekymppisenä lapsen saaneiden näkemyksiä perheellistymisestä ja vanhemmuudesta. Perhebarometri 2005. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitoksen Katsauksia E 21/2005 Eri teitä vanhemmuuteen. Kaksikymppisenä ja kolmekymppisenä lapsen saaneiden näkemyksiä perheellistymisestä ja vanhemmuudesta. Perhebarometri 2005 Paajanen, Pirjo (2006). Päivisin leiväntuoja, iltaisin hoivaisä. Alle 3-vuotiaiden esikoislasten isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä. Perhebarometri 2006. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitoksen Katsauksia E 24/2006 Päivisin leiväntuoja, iltaisin hoivaisä. Alle 3-vuotiaiden esikoislasten isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä. Perhebarometri 2006 daF2283.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2283 2026-03-19T23:35:01Z ddi:codebook:2_5