2026-04-17T07:17:21Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

35fd458a42bf18fc88d3df81c3c1d2ec25ffecf60e8a31ff96828a3cc354da99 2026-03-23T02:30:59Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Follow-up on Parliamentary Elections 2019 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Eduskuntavaalien 2019 seuranta Follow-up on Parliamentary Elections 2019 Follow-up on Parliamentary Elections 2019Eduskuntavaalien 2019 seuranta FSD3707urn:nbn:fi:fsd:T-FSD370710.60686/t-fsd3707FSD3707urn:nbn:fi:fsd:T-FSD370710.60686/t-fsd3707 Nurmela, Sakari Pehkonen, Juhani Borg, Sami 0000-0002-1066-6039 Nurmela, Sakari Pehkonen, Juhani Borg, Sami 0000-0002-1066-6039 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Eduskuntavaalien 2019 seuranta eduskuntavaalitehdokkaatpoliittinen käyttäytyminenpoliittinen ajatteluvaalikampanjatvaalikoneetäänestyskäyttäytyminenäänestäminenvaalithallitukset (valtiot)election campaignsparliamentary electionselectoral candidatespolitical attitudespolitical behaviourpolitical interestparliamentary candidatesvotingvoting advice applicationsvoting behaviourgovernment YhteiskuntatieteetVaalit, ehdokkaat ja kansanäänestyksetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetSocial sciencesElectionsPolitical behaviour and attitudes Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä sekä suhtautumista 2019 käydyissä eduskuntavaaleissa. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin vaalikoneiden käytöstä ennen eduskuntavaaleja. Edelleen kysyttiin, kuinka paljon vastaajat seurasivat vaaliviestintää ja missä määrin vastaajat näkivät vaalimainoksia ennen vaaleja sekä kuinka paljon vaaliviestinnästä ja -mainoksista saatu tieto vaikutti äänestyspäätökseen. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin omaan äänestyspäätökseen vaikuttaneita syitä sekä pyydettiin arvioimaan tekijöitä, jotka johtivat äänestyspäätökseen. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä puheenjohtajien esiintymisestä julkisuudessa sekä sitä, harkitsiko vastaaja vakavissaan jotakin toista ehdokasta tai puoluetta, jota oli päätynyt äänestämään. Myös syitä äänestämättä jättämiselle tiedusteltiin. Seuraavaksi kysyttiin mielipiteitä liittyen keinoihin, joilla julkisen sektorin palvelut voidaan turvata. Tämän jälkeen tiedusteltiin asioista, joiden tulisi painottua uuden hallituksen toiminnassa. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin vielä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden uudistamiseen liittyviä mielipiteitä. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys, yhteiskuntaluokka, kuuluminen ammattiyhdistykseen, koulutus, talouden bruttovuositulot ja ammatillinen asema.The survey studied voting behaviour in the 2019 parliamentary elections in Finland. The data were collected just after the elections. First, a number of questions charted the respondents' use of and attitude towards candidate selectors / voting advice applications. The respondents were also asked whether they had followed election reporting, campaigning and advertising in different media (including the social media such as Facebook). Views were probed on the election campaigns of different parties. Other questions covered which parties' or candidates' advertisements the respondents had seen on TV and what was their attitude towards political advertising on TV, in newspapers, on the internet, and on social media. Voting behaviour was investigated by asking whether the respondents had voted in the parliamentary elections just held, which party they had voted for and whether the candidate or the party had been more important in the choice. Information sources used for the voting choice were studied. Those who had voted were asked why they voted, which factors and issues had influenced their candidate choice, and at which stage they had made their final choice. The respondents who had voted were also asked whether they had considered voting for candidates from any of the other parties, and which parties they in general would consider voting for. Those who had not voted were asked which factors (e.g. 'I had trouble finding a suitable candidate for myself”, 'I am not at all interested in politics”) had contributed to that decision. One question focused on the performance of party leaders during the campaign. The respondents were asked whether they intended to vote in the 2019 European Parliament elections and which party/group the candidate they intended to vote for was from. The respondents' interest in the 2019 parliamentary elections and the European Parliament elections was investigated. Additionally, the respondents were asked whether they had voted in the 2017 municipal elections and which party/group they had voted for. Views were probed on acceptable measures to sustain public sector economy. Measures mentioned included, for instance, raising taxes, cutting retirement benefits or selling public sector property. Attitudes towards the role of politics in Finnish society were charted with various attitudinal statements (e.g. 'I have no say in what the government and parliament decide”, 'Sometimes politics seems so complicated that I don't really understand what's going on”). The respondents' opinions on which issues and objectives (e.g. increasing the birth rate, reducing income inequality, outsourcing public services) should be prioritised by the newly elected government were investigated. On the topic of the future of social and health services, the respondents were asked what solutions (e.g. special regional or county taxation, elected regional or county councils) would be needed to secure these services in the future. Finally, the respondents' views on social welfare reform were surveyed with a series of attitudinal statements (e.g. 'No social welfare reform is needed, we are doing fine without reforms”, 'I don't care how social and health services are organised in our country, as long as people have access to care”). Background variables included the respondent's gender, age, statistical grouping of municipalities, membership in a federation of trade unions, highest education level, household's annual gross income, and economic activity and occupational status. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18-79 vuotta täyttänyt väestöAhvenanmaaPeople aged 18-74 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWIItsetäytettävä lomake: tekstiviesti- tai mobiililaitelomake (SMS tai MMS)SelfAdministeredQuestionnaire.SMSorMMSSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Messaging (SMS/MMS)SelfAdministeredQuestionnaire.SMSorMMS Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7 Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista URN:ISBN:978-952-359-026-7 daF3707_fin.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3707 2026-03-19T23:00:21Z ddi:codebook:2_5