2026-05-26T09:11:32Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

2d4871c17e84a60465c780578172ef3e8f568a83ed93bf18dc3f84e444b40e42 2026-05-25T02:43:54Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Eduskuntavaalitutkimus 2023 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish National Election Study 2023 Eduskuntavaalitutkimus 2023 Finnish National Election Study 2023Eduskuntavaalitutkimus 2023 FSD3875urn:nbn:fi:fsd:T-FSD387510.60686/t-fsd3875FSD3875urn:nbn:fi:fsd:T-FSD387510.60686/t-fsd3875 von Schoulz, Åsa 0000-0002-0708-3908 Strandberg, Kim 0000-0001-6357-5643 von Schoulz, Åsa 0000-0002-0708-3908 Strandberg, Kim 0000-0001-6357-5643 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish National Election Study 2023 arvotdemokratiaeduskuntavaalitehdokkaatinternetjoukkoviestimetkansanedustajatluottamuspoliittinen osallistuminenpoliittiset asenteetpuolueiden kannatuspuoluesidonnaisuustietämysvaalikampanjatvaalikoneetvaalipiiritvaalitäänestäminenconstituenciesdemocracyelection campaignselectionselectoral candidatesInternetmass mediamembers of parliamentparliamentary electionspolitical allegiancepolitical attitudespolitical participationtrustvotingvaluesvoting advice applications YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetVaalit, ehdokkaat ja kansanäänestyksetSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesElections Eduskuntavaalitutkimus 2023 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä sisältävä aineisto on kerätty kolmella kyselylomakkeella, joista vastaajat vastasivat vain yhteen. Vaikka lomakkeet painottavat eri teemoja, on niiden välillä myös päällekkäisyyttä. Tiettyjä asioita - kuten äänestämistä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, puoluevalintaa ja luottamusta - kysyttiin jokaisella lomakkeella. Ensimmäinen lomake sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (6-moduuli). Survey-muuttuja sisältää tiedon, mihin lomakkeeseen vastaaja vastasi. Aineistonkeruun rahoitti oikeusministeriö. Ensimmäisen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus, mediaseuranta, tyytyväisyys poliittiseen järjestelmään, taloudellinen tilanne, puoluepreferenssit, poliittiset arvo-orientaatiot sekä puolueläheisyys. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi eduskuntavaaleja eri lähteistä, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa sekä viettää aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta, päätöksenteosta ja puolueista. Tyytyväisyyttä poliittisen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten presidenttiin, puolueisiin, eduskuntaan, hallitukseen, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Tiedusteltiin myös Marinin hallituksen onnistumisista. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomen ja omaa taloudellista tilannetta viimeisten ja seuraavien 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin äänestämisestä eduskuntavaaleissa. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisista puolueista ja niiden puheenjohtajista. Heitä pyydettiin myös asettamaan puolueet vasemmisto-oikeisto-akselille. Lisäksi vastaajat sijoittivat itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä arvoliberaali-arvokonservatiivi-asteikolle. Lisäksi kysyttiin demokratian toimivuudesta Suomessa sekä koronaviruspandemian vaikutuksista esimerkiksi Suomen yhtenäisyyteen. Toisella lomakkeella selvitettiin vastaajien poliittista kiinnostusta, mediaseurantaa, yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista, luottamusta, ehdokas- ja puoluevalintaa, poliittista tietämystä sekä poliittisia arvoja ja asenteita. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tärkeää tietoa eri lähteistä. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan näkemyksiä esimerkiksi politiikkaan osallistumisesta ja kansalaispätevyydestä. Vastaajat erittelivät yhteiskunnallisen osallistumisensa muotoja, esimerkiksi ovatko he allekirjoittaneet kansalaisaloitteen tai osallistuneet poliittisen puolueen tai muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan. Edelleen kysyttiin, voiko ihmisiin luottaa. Mikäli vastaaja ei äänestänyt vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, häneltä kysyttiin tarkempia syitä päätökseen jättää äänestämättä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin mitä puoluetta ja ketä ehdokasta vastaaja äänesti. He kertoivat myös, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan ja puolueen valintaan. Vastaajien poliittista tietotasoa mitattiin muutamalla kysymyksellä. Suomen tulevaisuuden suuntaa kartoitettiin asenneväittämillä esimerkiksi monikulttuurisuudesta, kristillisistä arvoista, ilmastonmuutoksen torjunnasta, valtion säätelystä ja verotuksesta. Kolmannen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus ja luottamus, poliittinen tietämys, arvo-orientaatiot, puolueläheisyys sekä poliittiset arvot ja asenteet. Vastaajat luettelivat kolme tärkeintä yhteiskunnallista ongelmaa, joita poliitikkojen tulisi hoitaa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajien näkemyksiä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä kuten Venäjän turvallisuuspoliittisesta uhasta, työehtojen paikallisesta sopimisesta, julkisten palveluiden leikkaamisesta ja metsähakkuista. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, koulutusaste, siviilisääty, ammattiliittoon kuuluminen, puoluejäsenyys, elämäntilanne, ammatti ja ammattiryhmä, työskentelysektori, yhteiskuntaluokka, uskonnollisuus, uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, äidinkieli, kotikieli, syntymämaa (luokiteltu), asuinpaikkakuntatyyppi, vaalipiiri, kotitalouden yhteenlasketut vuositulot, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä, puolison ammattiryhmä, äidin ja isän syntymämaa (luokiteltu) sekä vanhempien puoluekannatus.This survey focused on the 2023 parliamentary elections in Finland. Main themes included political participation, political attitudes, party allegiance, candidate and party choice, and voting behaviour. Further topics included citizens' initiative, different ways of having a say in matters, and future prospects of Finland. Swedish-speaking population is over-represented in the data. The data were collected after the elections through three questionnaires, with each respondent answering only one of them. Although the questionnaires focus on different themes, there is also overlap between them. Certain issues - such as voting in the 2023 parliamentary elections, party choice and trust - were asked in each questionnaire. The first questionnaire (quF3875_1) contains Finland's contribution to the international CSES study (module 6). Data collection was funded by the Ministry of Justice. The first questionnaire covered the respondents' interest in politics, attention paid to media coverage of the elections (including social media), satisfaction with the political system, economic situation, party preferences, political value orientations, discussions about politics with others, party identification and whether the respondents felt close to any party. The respondents' opinions on voting, democracy, decision-making and parties were surveyed. Satisfaction with the political system was charted by asking how much the respondent trusts various institutions, such as the president, political parties, parliament, government, the judiciary and the media. They were also asked about the successes of the cabinet led by prime minister Sanna Marin. The respondents' perceptions of their own financial situation and the Finnish economy were also charted. Further questions were asked about voting in the parliamentary elections. The respondents were asked about their opinions on Finnish parties and their chairs. They were also asked to place the parties on the left-right axis. In addition, the respondents placed themselves on the left-right axis and on the liberal-conservative scale. The respondents were asked about the functioning of democracy in Finland and the effects of the COVID-19 pandemic on, for example, Finland's unity. The second questionnaire charted the respondents' interest in politics, attention paid to media coverage of the elections (including social media), social and political participation, trust, candidate and party choice, political knowledge, and political values and attitudes. The sources from which the respondents got relevant information for their voting choice were examined (e.g. family or friends, newspapers, TV, social media). The respondent's views on issues such as participation in politics and civic competence were surveyed. The respondents specified the forms of their social participation, such as whether they signed any citizens' initiatives or participated in political party or other civic organization activities. They were also asked whether people could be trusted. Non-voters were asked why they had not voted. Those who voted in the elections were asked in more detail which party and which candidate the respondent voted for. Finland's future direction was charted with attitudinal statements concerning, for example, multiculturalism, Christian values, climate change, state regulation and taxation. The third questionnaire covered the respondents' interest in politics, trust, political knowledge, value orientations, political values and attitudes and whether the respondents felt close to any party. The respondents listed the three most important social problems that politicians should address. The respondents' opinions on current political issues such as the security threat from Russia, local agreement on terms and conditions of employment, cuts in public services and forest fellings were surveyd. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, education, marital status, trade union membership, political party membership, economic activity and occupational status, employer type, religiosity and religious attendance, mother tongue, type of municipality of residence, gross annual household income, number of people in the household, number of children, country of birth, parents' country of birth (categorised), and electoral district. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat 18-80-vuotiaitaPeople aged 18-80 living in Finland and entitled to vote in the Finnish parliamentary elections 2023 KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWIItsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Autere, Meeri (2025). Kansalaisaloitedemokratian edistäjänä Suomessa - hitti vai huti? Politiikan tutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505205829 Kansalaisaloitedemokratian edistäjänä Suomessa - hitti vai huti? URN:NBN:fi:tuni-202505205829 Engström, Richard (2026). It's not the economy, stupid : Competition between Finnish right-wing parties analysed using multinomial logistic regression in the context of the 2023 parliamentary election. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026042029999 It's not the economy, stupid : Competition between Finnish right-wing parties analysed using multinomial logistic regression in the context of the 2023 parliamentary election URN:NBN:fi-fe2026042029999 Hannuksela, Venla (2025). Miksi ruotsinkieliset äänestävät enemmän kuin suomenkieliset? Politiikka 67(3/4), 235-259. https://journal.fi/politiikka/article/view/163866 Miksi ruotsinkieliset äänestävät enemmän kuin suomenkieliset? Herlevi, Saimi (2025). Suomalaisten nuorten poliittinen osallistuminen ja luokkaidentiteetti. Sosiaalitieteiden kandidaatintutkielma. Turku: Turun yliopisto. Suomalaisten nuorten poliittinen osallistuminen ja luokkaidentiteetti URN:NBN:fi-fe202601092574 Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024] Suomalainen äänestäjä 2003-2023 Isotalo, Veikko & Wass, Hanna. (2026). Ehdokkaiden kokemukset vaalihäirinnästä. Teoksessa J. Sipinen, Å. von Schoultz & E. Kestilä-Kekkonen (toim.), Tie Arkadianmäelle: Ehdokkaiden resurssit, kampanjointi ja poliittiset arvot eduskuntavaaleissa 2023 (s. 138-157). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/ssz0nv54 Ehdokkaiden kokemukset vaalihäirinnästä 10.61201/ssz0nv54 Isotalo, Veikko (2023). Hallituspuolueiden ideologinen kongruenssi. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:11. https://www.vaalitutkimus.fi/hallituspuolueiden-ideologinen-kongruenssi/ [viitattu 12.6.2024] Hallituspuolueiden ideologinen kongruenssi Karilahti, Tuulia (2025). "Taktista äänestämistä vai politiikan henkilöitymistä". Äänestäjien liikkuminen punavihreässä blokissa eduskuntavaaleissa 2023. Politiikan tutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505074978. "Taktista äänestämistä vai politiikan henkilöitymistä". Äänestäjien liikkuminen punavihreässä blokissa eduskuntavaaleissa 2023. URN:NBN:fi:tuni-202505074978 Kestilä-Kekkonen, Elina & Sipinen, Josefina (2023). Taktinen äänestäminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:10. https://www.vaalitutkimus.fi/taktinen-aanestaminen/ [viitattu 12.6.2024] Taktinen äänestäminen Kestilä-Kekkonen, Elina, Rapeli, Lauri & Söderlund, Peter (2024, toim.) Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:10. Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023 URN:ISBN:978-952-400-875-4 Kärkkäinen, Pekka (2025). Puolueet poliittisten jakolinjojen muutoksessa: Sosioekonomisen vasemmisto-oikeisto- ja sosiokulttuurisen GAL-TAN-ristiriitaulottuvuuden yhteys puoluevalintaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Valtio-opin kandidaatintutkielma. Turku: Turun yliopisto. Puolueet poliittisten jakolinjojen muutoksessa: Sosioekonomisen vasemmisto-oikeisto- ja sosiokulttuurisen GAL-TAN-ristiriitaulottuvuuden yhteys puoluevalintaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa URN:NBN:fi-fe20251205115000 Mickos, I. (2025) Vilken grupp inom ett parti är mer värderadikal? En analys av de finländska partisympatisörernas värdeplacering efter riksdagsvalet 2023. Helsingfors universitet. Statsvetenskapliga fakulteten. Vilken grupp inom ett parti är mer värderadikal? En analys av de finländska partisympatisörernas värdeplacering efter riksdagsvalet 2023 Murtomäki, Onni (2026). Yhtä matkaa oikeistoon?: Muutokset perussuomalaisten talouspoliittisen tarjonnan ja sen äänestäjäkunnan kysynnän välisessä suhteessa vuosina 2019-2023. Politiikan tutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601081166 Yhtä matkaa oikeistoon?: Muutokset perussuomalaisten talouspoliittisen tarjonnan ja sen äänestäjäkunnan kysynnän välisessä suhteessa vuosina 2019-2023 URN:NBN:fi:tuni-202601081166 Ohtamaa, Noora (2024). Sosiaaliset identiteetit puoluevalintojen taustalla: Koetun luokka-aseman, koulutustason ja sukupuolen yhteys puoluevalintaan. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024122011480 Sosiaaliset identiteetit puoluevalintojen taustalla: Koetun luokka-aseman, koulutustason ja sukupuolen yhteys puoluevalintaan URN:NBN:fi:tuni-2024122011480 Rapeli, Lauri (2023). Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:9. https://www.vaalitutkimus.fi/puoluevalinta-eri-demografisissa-ryhmissa/ [viitattu 12.6.2024] Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä Rømer, Gustav Mossin. (2024). Are we moving towards a hostile society? Bachelor Thesis. University of Copenhagen. Are we moving towards a hostile society? Salmela, Ida (2025). Osallisuuden yhteys äänestysaktiivisuuteen eduskuntavaaleissa 2023. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501171520 Osallisuuden yhteys äänestysaktiivisuuteen eduskuntavaaleissa 2023 https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501171520 Sorakunnas, Anni (2024). Kuka naista äänestää? Analyysi eri taustamuuttujien yhteydestä äänestäjän valitseman ehdokkaan sukupuoleen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Valtio-opin kandidaatintutkielma. Turku: Turun yliopisto. URN:NBN:fi-fe20241218104373 Kuka naista äänestää? Analyysi eri taustamuuttujien yhteydestä äänestäjän valitseman ehdokkaan sukupuoleen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa URN:NBN:fi-fe20241218104373 Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024] Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä von Schoultz, Åsa (2023). Marinilmiö. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:8. https://www.vaalitutkimus.fi/marinilmio/ [viitattu 12.6.2024] Marinilmiö Vuola, Marja (2025). Ett splittrat samhälle: En tvärsnittsstudie om huruvida partival, kön och ålder kan associeras med väljarnas affektiva polarisering i Finland då GAL/TAN-dimensionen tas i beaktande. Åbo: Akademi. Magisterarbete i statskunskap. Ett splittrat samhälle: En tvärsnittsstudie om huruvida partival, kön och ålder kan associeras med väljarnas affektiva polarisering i Finland då GAL/TAN-dimensionen tas i beaktande URN:NBN:fi-fe2025041025708 Wass, Hanna & Tiihonen, Aino (2023). Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:12. https://www.vaalitutkimus.fi/aani-demokratialle-puolueiden-aanestajien-demokratiakiinnittyminen/ [viitattu 12.6.2024] Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen Ylikoski, Oona (2025). Sosiaalinen media ja eduskuntavaalit: Ketkä ovat paikalla? Mitkä tekijät selittävät äänestäjien sosiaalisen median käyttöä vaalien aikana? Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Sosiaalinen media ja eduskuntavaalit: Ketkä ovat paikalla? Mitkä tekijät selittävät äänestäjien sosiaalisen median käyttöä vaalien aikana? URN:NBN:fi-fe2025051240812 Ylisalo, Juha (2023). Suhtautuminen puolueiden vaalilupauksiin 2019 ja 2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:14. https://www.vaalitutkimus.fi/suhtautuminen-puolueiden-vaalilupauksiin-2019-ja-2023/ [viitattu 12.6.2024] Suhtautuminen puolueiden vaalilupauksiin 2019 ja 2023 daF3875_fin.sav daF3875_eng.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3875 2026-05-22T23:00:10Z ddi:codebook:2_5