2026-04-30T21:15:18Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

2bd22f99a73087056d78d527ce041ca891cea1e1a16f4d631a56b47d3349dcda 2026-03-23T02:29:12Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Power Structures of Finnish Society 2011 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Valtarakennetutkimus 2011 Power Structures of Finnish Society 2011 Power Structures of Finnish Society 2011Valtarakennetutkimus 2011 FSD3204urn:nbn:fi:fsd:T-FSD320410.60686/t-fsd3204FSD3204urn:nbn:fi:fsd:T-FSD320410.60686/t-fsd3204 Ruostetsaari, Ilkka Ruostetsaari, Ilkka Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Valtarakennetutkimus 2011 valtarakenteeteliititvaltapoliittinen eliittipoliittinen päätöksentekovaikuttaminendemokratiasosiaalinen taustasosiaaliset verkostoturakehitysluottamustoimetjoukkoviestimetkansainvälistyminenjärjestötristiriidatachievementcareer developmentdecision makingelected officialselitemass mediaorganizationsparentspolitical powersocial conflictsocial networkssocial originsocial success YhteiskuntatieteetEliitit ja vaikuttajatSocial sciencesElites and leadership Valtarakenneaineistossa on tutkittu suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Tutkimuksen vastaajat olivat seuraavilta yhteiskunnan eri sektoreilta: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. Tutkimus kohdistuu sektoreiden johtaviin institutionaalisiin asemiin, rooleihin, eikä niissä toimiviin henkilöihin sinänsä. Vuonna 2011 eliittiasemia oli noin 1400. Tutkimuksen teemoja olivat muun muassa ura, kansainvälistyminen, vuorovaikutus, vaikuttaminen sekä lapsuuden ja nuoruuden koti. Uraan liittyen kysyttiin, millä alueella vastaajan nykyinen päätoimi on ja onko heillä mahdollisia muita toimia jollakin muulla alueella. Lisäksi kartoitettiin luottamustehtäviä, jäsenyyttä eri järjestöissä ja epävirallisissa ryhmissä sekä urakehitykseen myönteisesti vaikuttaneita tekijöitä. Vuorovaikutusta mitattiin esittämällä haastatelluille lista yhteydenpitotahoista ja pyytämällä haastateltuja arvioimaan yhteydenpidon tiheys ja kertomaan yhteydenpidon luonne. Yhteydenpitotahoja olivat mm. tasavallan presidentti, puolue, ministeriöt, kunta, puolustusvoimat, kirkko, eri järjestöt, korkeakoulut ja yritykset. Lisäksi pyydettiin kertomaan, miten usein vastaaja esiintyy joukkotiedotusvälineissä ja missä määrin hän on työnsä vuoksi yhteydessä nuoruusvuosien tuttuihin. Kansainvälistymistä kartoitettiin kysymällä oliko vastaaja opiskellut tai työskennellyt ulkomailla ja oliko hänellä henkilökohtaisia kontakteja ulkomaisiin tahoihin. Vaikuttamiseen liittyen kysyttiin, mitä yhteydenpidon muotoja vastaaja pitää tärkeimpinä oman organisaationsa kannalta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tahojen (eduskunta, kulttuurielämän edustajat, lehdistö, palkansaajajärjestöt, EU yms.) vaikutusvaltaa ja kuinka tärkeinä he pitivät erilaisia periaatteita omaa toimialaansa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. Lisäksi kysyttiin, kuinka voimakkaiksi he kokivat ristiriidat tai vastakohtaisuudet eri ryhmien välillä. Vastaajille esitettiin myös joukko yhteiskuntaan liittyviä väittämiä, joihin heidän pyydettiin ottamaan kantaa. Lopuksi tiedusteltiin lapsuuden ja nuoruuden kotiin liittyen äidinkieltä sekä vanhempien koulutusta, ammattiryhmää, luottamustehtäviä ja puoluekantaa. Taustamuuttujina ovat vastaajan toimintasektori, sukupuoli, syntymävuosi, asuinlääni, koulutus, sijoittuminen yhteiskuntaluokkiin, bruttotulot sekä puolue, jota vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.In this power structure survey, the Finnish power elite is under observation. The respondents represented the following sectors of society: politics, administration, business life, organisations, mass media, science and culture. The study focused on institutional leadership positions and roles in the various sectors, not on the persons as such. There were approximately 1,400 elite positions in Finland in 2011. The themes of the survey included, among others, career, internationalisation, interaction, power and influence, and childhood home. In view of the respondents' careers, they were queried the field of their main occupation as well as possible posts or offices in other fields. The study also charted the respondents' positions of trust in e.g. the Parliament, the State's committees, boards of corporations, and different types of organisations. The respondents were asked to choose the most important factors that had had a positive impact on their career development (e.g. work experience, diligence, suitable political views and party preference, education, family relations, public presentation skills) as well as to evaluate what sort of effect their childhood home had had on their career choice and whether gender had affected their career development. Interaction was examined by presenting the respondents with a list of possible contact partners and asking them about the frequency and nature of the contacts. The listed contact partners included e.g. the President, the Prime Minister's office, political parties, ministries, courts and the police, universities, the Church, municipalities, and the Defence Forces. The respondents were also asked to estimate how often they appeared in a variety of mass media outlets and to what extent they kept in touch with old acquaintances they had met, for instance, during studies or their military service. Next, the respondents were asked whether they had common interests with decision-makers from a variety of fields. Internationalisation was charted by enquiring whether the respondents had studied or worked abroad and whether they had personal contacts with different types of foreign actors. With regard to power and influence, the modes of contact that the respondents deemed the most important for their organisation were charted (e.g. unofficial personal meetings, telephone calls, personal letters, e-mails, organisations' official letters, mass media). Next, the respondents were asked to assess the influence and power of various bodies (e.g. the Parliament, representatives of cultural life, the media, labour market organisations, the EU). The study also surveyed their opinions on the importance of a variety of principles in decision-making regarding their own field (e.g. preparation of decisions is public, the social impact of decisions is taken into consideration, representatives of enterprises participate in decision-making, citizens can influence decisions). In addition, the respondents' views on the intensity of antagonism between various groups in Finland were examined (e.g. the wealthy/the impoverished, politicians/citizens, employers/employees). The respondents were also presented with a set of statements regarding social issues such as the functionality of democracy in Finland, immigration, income disparity, privatisation of public services, and NATO membership. Finally, the respondents' family backgrounds were charted with regard to language spoken in childhood home as well as parents' educational background, their economic activity and occupational status, their possible positions of trust in different organs and institutions, and the respondents' assessment of their parents' political party preference in the respondents' youth. Background variables included e.g. gender, year of birth (categorised), province of residence, education, self-perceived social class, gross income, and the political party the respondent would vote for if the parliamentary elections were held at the time of the survey. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Yhteiskunnan eri sektoreilla johtavissa asemissa olevat henkilötPersons in influential positions in different fields of Finnish society. KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.PurposiveNon-probability: PurposiveNonprobability.Purposive Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Ruostetsaari, Ilkka (2013). Eliitti ja kansa. Kaksi eri maailmaa? Päättäjien ja kansalaisten asenne-erot vuosina 1991-2011. Yhteiskuntapolitiikka 78(3), 245-258. URN:NBN:fi-fe201306144023 Eliitti ja kansa. Kaksi eri maailmaa? Päättäjien ja kansalaisten asenne-erot vuosina 1991-2011. URN:NBN:fi-fe201306144023 Ruostetsaari, Ilkka (2013). Opening the Inner Circle of Power: Circulation in the Finnish Elites in the Context of Major Societal Changes 1991-2011. Comparative Sociology 12(2013), 255-288. Opening the Inner Circle of Power: Circulation in the Finnish Elites in the Context of Major Societal Changes 1991-2011 Ruostetsaari, Ilkka (2013). Suomi murroksessa 1991-2011: Muuttuiko eliittirakenne? Politiikka 54:4, 269-284, 2012. Suomi murroksessa 1991-2011: Muuttuiko eliittirakenne? Ruostetsaari, Ilkka (2014). Eduskunnan valta ja asema eliittien ja kansalaisten silmin. Teoksessa Raunio, Tapio & Wiberg, Matti (toim.), Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Helsinki: Gaudeamus 2014, 91-108. Eduskunnan valta ja asema eliittien ja kansalaisten silmin Ruostetsaari, Ilkka (2014). Suomen poliittinen järjestelmä. Valtasuhteiden muutokset 1990-luvun alun jälkeen. Teoksessa Forsberg, Tuomas & Raunio, Tapio (toim.), Politiikan muutos. Tampere: Vastapaino 2014, 77-122. Suomen poliittinen järjestelmä. Valtasuhteiden muutokset 1990-luvun alun jälkeen Ruostetsaari, Ilkka (2014). Vallan sisäpiirissä. Suomalaisen eliittirakenteen muutos. Tampere: Vastapaino. Vallan sisäpiirissä. Suomalaisen eliittirakenteen muutos Ruostetsaari, Ilkka (2014): The Changing Influence of the Finnish Parliament since the Early 1990s. Teoksessa Raunio, Tapio & Nurmi, Hannu (toim.), The Serious Game of Politics. Festschrift for Matti Wiberg. Helsinki: Finnish Political Science Association 2014, 177-192. The Changing Influence of the Finnish Parliament since the Early 1990s Ruostetsaari, Ilkka (2017): Poliittisten instituutioiden valta talouden suhdanteissa. Teoksessa Niemi, Mari K. & Raunio, Tapio & Ruostetsaari, Ilkka (toim.), Poliittinen valta Suomessa. Tampere: Vastapaino 2017, 31-57. Poliittisten instituutioiden valta talouden suhdanteissa Ruostetsaari, Ilkka (2023) Huippujohtajat kriisien Suomessa. Eliitit ja vallan verkostot 1990-luvulta 2020-luvulle. Helsinki: Gaudeamus. Huippujohtajat kriisien Suomessa. Eliitit ja vallan verkostot 1990-luvulta 2020-luvulle. daF3204.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3204 2026-03-19T23:00:47Z ddi:codebook:2_5