2026-04-15T05:33:14Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

297076268c39cea1d9374e570320595097f59f4dedc114f5b7b01ac0bcfd48bc 2026-03-23T02:34:01Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2022 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Welfare and Inequality in Finland 2022 Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2022 Welfare and Inequality in Finland 2022Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2022 FSD3999urn:nbn:fi:fsd:T-FSD399910.60686/t-fsd3999FSD3999urn:nbn:fi:fsd:T-FSD399910.60686/t-fsd3999 Niemelä, Mikko 0000-0003-1330-6634 Niemelä, Mikko 0000-0003-1330-6634 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. 320162320162 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Welfare and Inequality in Finland 2022 hyvinvointieriarvoisuuselintasohuono-osaisuushyväosaisuussosiaalinen kerrostuneisuussosiaaliturvatasa-arvotoimeentulotukiturvallisuustyytymättömyystyytyväisyysCOVID-19quality of lifesatisfactionsocial disadvantagesocial inequalitysocial securitysocial stratificationstandard of livingwell-being (health) YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenYleinen terveydentila ja hyvinvointiSosiaaliset olot ja indikaattoritSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionGeneral health and well-beingSocial conditions and indicators Tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien hyvinvointia sekä kokemuksia ja näkemyksiä eriarvoisuudesta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan (INVEST) lippulaivahanketta. Aluksi vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he kokevat saavuttavansa haluamiaan asioita elämässä ja millaiseen yhteiskunnalliseen asemaan he itsensä sijoittavat. Lisäksi kartoitettiin, kokevatko vastaajat itsensä enimmäkseen hyväntuuliseksi vai alakuloiseksi, kokevatko vastaajat luottavansa muihin ihmisiin, millaiseksi vastaajat kokevat mielialansa sekä kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä he ovat elämäänsä. Seuraavaksi tiedusteltiin ovatko vastaajat saaneet toimeentulotukea sekä kuinka hyvin he kokevat saavansa taloutensa kulut katetuiksi. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajien asuinalueen ja paikkakunnan keskusta-alueen turvallisuudesta. Lopuksi esitettiin väittämiä sosiaaliturvasta, koetusta hyvinvoinnista sekä koronaviruspandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksista hyvinvointiin. Taustamuuttujia ovat maakunta, sukupuoli, syntymävuosi, perhemuoto, kotitalouden rakenne, asunnon hallintaperuste, koulutusaste, ammattiasema, kotitalouden tulot ja menot sekä mitä puoluetta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.The survey charted Finnish people's opinions on and experiences of welfare and inequality. The study was part of a project entitled Inequalities, Interventions and a New Welfare State (INVEST) and it was funded by the Academy of Finland. First, respondents were asked how well they felt they were achieving their goals in life and how they perceived their social status. In addition, the survey examined whether respondents felt mostly happy or downcast, whether they trusted other people, how they felt about their state of mind, and how satisfied or dissatisfied they were with their lives. Next, respondents were asked whether they had received social assistance (minimum income scheme) and how well they felt they were able to cover their living expenses. After that, they were asked about the safety of their neighborhood and the city center. Finally, they were asked about social security, their sense of well-being, and how the COVID-19 pandemic and the war in Ukraine have affected their well-being. Background variables included respondent's gender, year of birth, household composition, household characteristics, housing tenure, level of education, occupational status, household income and expenses, NUTS3 region of residence and which party the respondent would vote for if parliamentary elections were held now. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 18-79-vuotiaat suomenkieliset mannersuomalaisetFinnish-speaking people aged 18-79 living in mainland Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: suhteutettu ositettu otantaProbability.Stratified.ProportionalProbability: Stratified: ProportionalProbability.Stratified.Proportional Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATIItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Koivula, Aki & Laaninen, Markus & Niemelä, Mikko (2025) Changes in Subjective Well-Being and its Mechanisms during Times of Crises. Social Indicators Research. https://doi.org/10.1007/s11205-025-03594-x Changes in Subjective Well-Being and its Mechanisms during Times of Crises 10.1007/s11205-025-03594-x Laaninen, Markus & Niemelä, Mikko (2023). Koettu yksinäisyys Suomessa 2016-2022. Yhteiskuntapolitiikka 88 (2023):3, 237-247. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061454918 Koettu yksinäisyys Suomessa 2016-2022 URN:NBN:fi-fe2023061454918 Maisalmi, Olivia (2025) Subjektiivisen hyvinvoinnin muutokset 2020-luvun kriiseissä Suomessa : Tutkimus koetun taloudellisen toimeentulon yhteyksistä onnellisuuteen ja elämään tyytyväisyyteen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Subjektiivisen hyvinvoinnin muutokset 2020-luvun kriiseissä Suomessa : Tutkimus koetun taloudellisen toimeentulon yhteyksistä onnellisuuteen ja elämään tyytyväisyyteen URN:NBN:fi-fe2025080881738 Niemelä, M., Maisalmi, O., & Laaninen, M. (2025). Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2016-2025: Kyselytutkimuksen aineistonkeruu ja tutkimusseloste. https://doi.org/10.31235/osf.io/5cvka_v1 Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2016-2025: Kyselytutkimuksen aineistonkeruu ja tutkimusseloste 10.31235/osf.io/5cvka_v1 Niemelä, Mikko & Laaninen, Markus (2024) Suomalaisten koettu hyvinvointi kriisien aikana. Teoksessa Anna Rajavuori (toim.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024. Kalevi Sorsa -säätiö ja Into Kustannus: Helsinki, 47-72. Suomalaisten koettu hyvinvointi kriisien aikana Saari, Juho (2025) Ihmisiä yhteiskunnan portailla. Eriarvoisuus statusyhteiskunnassa. Gaudeamus: Helsinki. Ihmisiä yhteiskunnan portailla. Eriarvoisuus statusyhteiskunnassa daF3999_fin.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3999 2026-03-19T23:25:02Z ddi:codebook:2_5