2026-04-15T00:30:43Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

29611da87038136ff2e5fd3d361db1424f90e949f514cbededc3338c428ca03f 2026-03-23T02:26:45Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Child Victim Survey 2008 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Lapsiuhritutkimus 2008 Child Victim Survey 2008 Child Victim Survey 2008Lapsiuhritutkimus 2008 FSD2416urn:nbn:fi:fsd:T-FSD241610.60686/t-fsd2416FSD2416urn:nbn:fi:fsd:T-FSD241610.60686/t-fsd2416 Ellonen, Noora Kääriäinen, Juha Salmi, Venla Sariola, Heikki Ellonen, Noora Kääriäinen, Juha Salmi, Venla Sariola, Heikki Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Lapsiuhritutkimus 2008 perheväkivaltalapset (ikäryhmä)nuoretseksuaalinen hyväksikäyttöseksuaalinen käyttäytyminenvanhempi-lapsisuhdeaikuisetkurituskoulukiusaaminenvarallisuusrikoksetväkivaltarikoksetinternetmatkapuhelimethenkinen väkivaltaassaultchildrenchild sexual abusecorporal punishmentcrimecrime victimscyberbullyingdomestic violencechild neglectinternetfamily environmentparental roleparentspeer-group relationshipsrobberyschool bullyingsexual behavioursiblingstheft YhteiskuntatieteetNuoretLapsetRikollisuus ja lainvalvontaSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSocial sciencesYouthChildrenCrime and law enforcementSocial behaviour and attitudes Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksia. Tarkasteltavina ovat muiden muassa ryöstöt, varkaudet, uhkaukset, pahoinpitelyt, perheväkivallan todistaminen, kuritusväkivalta, ikätovereiden keskinäinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta, koulukiusaaminen sekä matkapuhelinten ja internetin välityksellä tapahtuva häirintä. Uhritutkimukseen vastasi yli 13 000 lasta ja nuorta ympäri Manner-Suomen. Kysymykset perheessä koetusta väkivallasta, seksuaalisesta kanssakäymisestä ja hyväksikäytöstä on esitetty myös FSD2406 Lapsiuhritutkimus 1988 -aineistossa. Aluksi vastaajalta kysyttiin tietoja kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, harrastuksista, ystävistä, lasten ja vanhempien välisistä kiistoista, terveydentilasta, tupakanpoltosta, mahdollisista huumekokeiluista ja alkoholin käytöstä sekä perheen taloudellisesta tilanteesta. Vastaaja arvioi myös, kuinka helppoa on puhua eri ihmisten kanssa omista huolista. Väitelausein selvitettiin vastaajan tunne-elämän, käyttäytymisen, tarkkaavaisuuden, kaverisuhteiden sekä sosiaalisen käyttäytymisen vahvuuksia ja vaikeuksia (Strengths and Difficulties SDQ-Fin). Lasten ja nuorten kokemaa ns. tavanomaista rikollisuutta kartoitettiin kysymyksillä ryöstöistä, varkauksista, vahingonteoista, pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä sekä laittomista uhkauksista. Kysyttiin mm. kuinka monta kertaa vastaaja on joutunut edellä mainittujen tekojen uhriksi ja onko hän näiden tekojen seurauksena loukkaantunut. Lisäksi tiedusteltiin mm. rikosten tapahtumapaikkaa sekä tekijän sukupuolta, ikää, kansallista alkuperää ja päihteiden käyttöä. Kartoitettiin myös, onko vastaaja kertonut tapahtumista jollekin ja jos on niin kenelle. Ikätovereiden ja sisarusten välistä väkivaltaa tarkasteltiin kysymyksillä pahoinpitelyistä sekä henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta. Perheväkivaltaan liittyen kysyttiin, onko vastaaja nähnyt 12 viime kuukauden aikana äitiin, isään tai sisarukseen kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi kartoitettiin vanhempien keinoja ratkaista lasten ja vanhempien välisiä riitoja, kuten murjottamista, haukkumista, väkivallalla uhkaamista, tönimistä, tukistamista, nyrkillä lyömistä, piiskaamista, potkimista tai aseella uhkaamista. Vastaajan kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui (ehdottelu, hyväily, sukupuolielinten näyttäminen tai niiden kosketteleminen, yhdynnän jäljittely, yhdyntä yms.), kenen kanssa (tuntematon, ystävä, serkku, setä, täti, isä, äiti, veli, sisko jne.), minkä ikäisenä ja kuinka pitkän ajan kuluessa. Kysyttiin myös kuka aloitti seksuaalisen toiminnan. Lisäksi selvitettiin pakottiko, lahjoiko tai käyttikö toinen väkivaltaa saadakseen vastaajan mukaan ja olivatko osapuolet alkoholin vaikutuksen alaisia. Sukupuolista lähentelyä kokeneiden tuntoja tapauksen sattuessa ja sen jälkeen kartoitettiin. Kysyttiin myös kenelle, jos kenellekään, vastaaja on asiasta kertonut. Lisäksi kartoitettiin yhdeksäsluokkalaisten seksuaalisia kokemuksia ikätovereittensa kanssa. Kysyttiin mm. ensisuudelmasta, seurustelusuhteista ja seksistä. Kyselyn loppupuolella kartoitettiin internetin ja matkapuhelimen kautta välittyvää väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja ehdottelua sekä seksuaalista hyväksikäyttöä, joka on alkanut internetissä. Kysyttiin esimerkiksi onko vastaajalle lähetetty tai onko vastaaja itse lähettänyt uhkaus- tai häirintäviestejä. Lisäksi kartoitettiin koulukiusaamista. Kysymyksiä esitettiin niin koulutovereiden välisestä kuin opettajien oppilaisiin kohdistamasta kiusaamisesta. Vastaaja kertoi myös onko hän tehnyt kuluneiden 12 kuukauden aikana rikkeitä, kuten maalannut graffiteja seiniin, vahingoittanut koulun omaisuutta tai varastanut kaupasta. Lopuksi vastaaja arvioi, miltä tuntui vastata kysymyksiin. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan luokka-aste, ikä, sukupuoli, kotikieli sekä äidin ja isän ikäryhmä, syntymämaa, ammatti ja koulutus.The survey focused on violence against children and adolescents in Finland, surveying different forms and manifestations of violence. The respondents were sixth grade (12-13 year olds) and ninth grade (15-16 year olds) pupils in schools. There were over 13,000 respondents. The main themes were experiences of crime, sibling and peer victimization, witnessing domestic violence, corporal punishment or other violence perpetrated by a parent, sexual abuse, harassment and threats via the internet and mobile phone (cyber-bullying), and school bullying. The questions on domestic violence, sexual relationships and sexual abuse were the same as presented in the FSD2406 Child Victim Survey 1988. First, the respondents were asked about their home, financial situation of the family, hobbies, friends, illnesses and disabilities, self-perceived health, smoking, drug use, taking exercise, how they spent their free-time, and their own and parents' alcohol use. Parent-child or guardian-child relationships were surveyed by asking, for example, how parents/guardians solve disputes. Next questions, adapted from the Finnish version of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ, SDQ-Fin), measured emotional and behavioural problems (conduct problems, emotional symptoms, hyperactivity-inattention, peer problems and prosocial behaviour), containing both positive and negative behavioural traits. So-called conventional crime was charted by asking whether the respondents had been subjected to robbery, theft, vandalism, assault or attempted assault, unlawful threats, how often, whether they had told anyone, and whether they had suffered any injuries. Further questions dealt with the scene of the crime and the perpetrator's identity. Sibling and peer violence was studied with questions about assault, and physical and emotional bullying. Questions on these themes were based on the Juvenile Victimization Questionnaire (JVQ) created by Finkelhor, Hamby, Ormrod and Turner. Regarding witnessing domestic violence, the respondents were asked whether they had witnessed any bullying or assault at home on mother, father or sibling, who had been the perpetrator, and whether the violence had had any consequences. The respondents' subjection to corporal punishment or other violence perpetrated by a parent was investigated by asking whether the parents had sulked, used verbal abuse, threatened the respondent with violence, pushed or shook them, pulled their hair, slapped, hit, whipped, kicked, or threatened them with a weapon during disputes and arguments. The respondents' experiences of sexual intimacies or intercourse with persons at least five years older than them were explored with the help of several questions. They were asked what had happened (proposing, caressing, showing or touching genitals, imitating sexual intercourse, sexual intercourse, etc.), who had done it (stranger, friend, cousin, uncle, aunt, father, mother, brother, sister, etc.), and at what age. Further questions investigated who initiated the sexual activity, whether the person had forced, bribed, or used violence against the respondent in order to get him/her to do what they wanted to, and whether the parties had been under the influence of alcohol. The feelings of the respondents who had experienced sexual harassment, both at the time of the incident and afterwards, were covered. Further question asked whether the respondent had told anyone. The survey also studied the ninth grade pupils' sexual experiences with their peers (first kiss, dating, touching, other sexual acts etc). Cyberbullying was explored by asking the respondents whether they had received offensive, harassing or threatening text messages, whether someone had posted something offensive about them online, and whether someone had published photos of them naked. Further questions explored whether the respondents themselves had sent offensive or harassing text messages, posted something offensive about others online or published photos of themselves naked. One theme pertained to internet-based acquaintances, the kind of information the respondents had given about themselves over the Internet, how the Internet acquaintances had behaved online (used offensive language, asked for revealing photos, proposed sex etc.), whether the respondent had met the person offline, and whether the meeting had led to sex. School bullying between pupils and by teachers were explored with a few questions. Finally, the respondents were asked whether they themselves had committed offences such as making graffiti, vandalism, theft, fighting, assaulting someone, sexual harassment or abuse. Background variables included the respondent's gender, age, household composition, country of birth, class grade, mother tongue as well as their parents' age group, country of birth, employment situation and education. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen viides- ja kahdeksasluokkalaiset vuonna 2006AhvenanmaaPupils at fifth grade (approximately 11-12 years old) and eighth grade (approximately 14-15 years old) in Finnish-speaking and Swedish-speaking schools in Finland in 2006the Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotantaProbability.Cluster.StratifiedRandomProbability: Cluster: Stratified randomProbability.Cluster.StratifiedRandom Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Ellonen, Noora & Aaltonen, Mikko (2012). The association between drinking and victimization among Finnish adolescents: Estimating the size of the causal effect. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 29 (2): 125-138. The association between drinking and victimization among Finnish adolescents: Estimating the size of the causal effect Ellonen, Noora & Kääriäinen, Juha & Salmi, Venla & Sariola, Heikki (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulun raportteja; 71. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja; 87. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Ellonen, Noora & Kääriäinen, Juha & Sariola, Heikki & Helweg-Larsen, Karin & Larsen, Helmer (2011). Children's experiences of parental violence in Danish and Finnish families: comparative perspective. Journal of Scandinavian Studies in Crime and Crime Prevention 12 (2): 173-197. Children's experiences of parental violence in Danish and Finnish families: comparative perspective Ellonen, Noora & Peltonen, Kirsi (2011). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset ja psykososiaaliset ongelmat: moniulotteiset yhteydet ja mittaamisen haasteet. Nuorisotutkimus 29(2), 3-25. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset ja psykososiaaliset ongelmat: moniulotteiset yhteydet ja mittaamisen haasteet Ellonen, Noora & Piispa, Minna & Peltonen, Kirsi & Oranen, Mikko (2013). Exposure to Parental Violence and Outcomes of Child Psycho-Social Adjustment. Violence and Victims, 28 (1): 3-15. Exposure to Parental Violence and Outcomes of Child Psycho-Social Adjustment Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2010). Lapset arvioimassa tutkimuksen etiikkaa. Esimerkkinä uhritutkimus. Teoksessa: Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka (toim. Lagström, Hanna & Pösö, Tarja & Rutanen, Niina & Vehkalahti, Kaisa), 192-209. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja; 101. Lapset arvioimassa tutkimuksen etiikkaa. Esimerkkinä uhritutkimus Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2010). Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä. Yhteiskuntapolitiikka 75(1), 34-44. Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2011). Children's experiences of completing a computer-based violence survey: Ethical implications. Children & Society, 25. no. doi: 10.1111/j.1099-0860.2010.00292.x Children's experiences of completing a computer-based violence survey: Ethical implications 10.1111/j.1099-0860.2010.00292.x Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2011). Violence experiences in care: some methodological remarks based on the Finnish Child Victim survey. Child Abuse Review 20 (3): 197-212. Violence experiences in care: some methodological remarks based on the Finnish Child Victim survey Ellonen, Noora & Salmi, Venla (2011). Poly-victimization as a life condition: correlates of poly-victimization among Finnish children. Scandinavian Journal of Criminology and Crime Prevention 12 (1): 20-44. Poly-victimization as a life condition: correlates of poly-victimization among Finnish children Felson, Richard & Savolainen, Jukka & Berg, Mark & Ellonen, Noora (2012). Does Spending Time in Public Settings Contribute to the Adolescent Risk of Violent Victimization? Journal of Quantitative Criminology, DOI:10.1007/s10940-012-9179-5 Does Spending Time in Public Settings Contribute to the Adolescent Risk of Violent Victimization? 10.1007/s10940-012-9179-5 Felson, Richard & Savolainen, Jukka & Hughes, Lorine A & Ellonen, Noora (2015). Gender, provocation, and intimate partner aggression. Partner Abuse 6 (2): 180-196. http://dx.doi.org/10.1891/1946-6560.6.2.180 Gender, provocation, and intimate partner aggression 10.1891/1946-6560.6.2.180 Heinonen, Anna & Ellonen, Noora (2013). Are children with disabilities and long-term illnesses at increased risk of disciplinary violence? Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 14 (2): 172-187. http://dx.doi.org/10.1080/14043858.2013.794999 Are children with disabilities and long-term illnesses at increased risk of disciplinary violence? 10.1080/14043858.2013.794999 Heinonen, Anna (2011). Lasten ja nuorten kokema kuritusväkivalta perheissä. Turku: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Lasten ja nuorten kokema kuritusväkivalta perheissä Hietamäki, Johanna & Huttunen, Marjukka & Husso, Marita (2021) Gender Differences in Witnessing and the Prevalence of Intimate Partner Violence from the Perspective of Children in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021, 18(9), 4724. https://doi.org/10.3390/ijerph18094724 Gender Differences in Witnessing and the Prevalence of Intimate Partner Violence from the Perspective of Children in Finland 10.3390/ijerph18094724 Huttunen, Marjukka & Husso, Marita & Hietamäki, Johanna (2015). Sukupuoliero parisuhdeväkivallan yleisyydessä ja sen havaitsemisessa lasten ja nuorten näkökulmasta. Janus 23 (4), 369-386. Sukupuoliero parisuhdeväkivallan yleisyydessä ja sen havaitsemisessa lasten ja nuorten näkökulmasta Kankaanpää, Reeta, Töttö, Pertti, Punamäki, Raija-Leena, & Peltonen, Kirsi (2023). Is it time to revise the SDQ? The psychometric evaluation of the Strengths and Difficulties Questionnaire. Psychological Assessment, 35(12), 1069-1084. Is it time to revise the SDQ? The psychometric evaluation of the Strengths and Difficulties Questionnaire. 10.1037/pas0001265 Kuoppamäki, Sanna-Mari & Kääriäinen, Juha & Ellonen, Noora (2011). Physical violence against children and adolescents reported to the police. Discrepancies between Register-based Data and Child Victim Survey. Violence and Victims 26 (2): 257-268. Physical violence against children and adolescents reported to the police. Discrepancies between Register-based Data and Child Victim Survey Kääriäinen, Juha & Ellonen, Noora & Peutere, Laura & Sariola, Heikki (2010). Lapset ja nuoret väkivallan uhreina. Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten vertailua. Yhteiskuntapolitiikka 75(2), 159-174. Lapset ja nuoret väkivallan uhreina. Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten vertailua Kääriäinen, Juha (2010). Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta on yleisin perheväkivallan muoto. Hyvinvointikatsaus 4/2010, 6-10. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta on yleisin perheväkivallan muoto Mielityinen, L., Hautamäki, S., Hakala, V., Fagerlund, M. & Ellonen N. 2023. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988-2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988 - 2022 URN:ISBN:978-952-00-7158-5 Niemi, Jenni (2011). Seurusteluväkivalta ja muut väkivaltakokemukset: tutkimus yhdeksäsluokkalaisista nuorista. Nuorisotutkimus 29(2), 26-44. Seurusteluväkivalta ja muut väkivaltakokemukset: tutkimus yhdeksäsluokkalaisista nuorista Peltonen, Kirsi & Ellonen, Noora & Larsen, Helmer B. & Helweg-Larsen, Karin (2010). Parental violence and adolescent mental health. European Child & Adolescent Psychiatry 19(11), 813-822. Parental violence and adolescent mental health Peltonen, Kirsi (2011). Children and Violence. Nature, Consequences and Interventions. Tampere: Tampere University Press. Acta Universitatis Tamperensis; 1622. Children and Violence. Nature, Consequences and Interventions urn:isbn:978-951-44-8471-1 Rind, B. (2022). Reactions to Minor-Older and Minor-Peer Sex as a Function of Personal and Situational Variables in a Finnish Nationally Representative Student Sample. Archives of Sexual Behavior. https://doi.org/10.1007/s10508-021-02224-0. Reactions to Minor-Older and Minor-Peer Sex as a Function of Personal and Situational Variables in a Finnish Nationally Representative Student Sample 10.1007/s10508-021-02224-0 Romu, Heidi (2015). Näkymättömät mustelmat. Vanhempien emotionaalisen väkivallan yhteys kuudesluokkalaisten internalisoivaan ja somaattiseen oireiluun. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kandidaatintutkielma. Näkymättömät mustelmat. Vanhempien emotionaalisen väkivallan yhteys kuudesluokkalaisten internalisoivaan ja somaattiseen oireiluun Seppälä, Mire (2017). Korvapuusteista kasvatuskeskusteluihin. Vanhempien kuritusväkivalta-asenteiden ja lasten kuritusväkivaltakokemusten muutos 1981-2014. Jyväskylä: Jyväskylän avoin yliopisto. Sosiaalityön kandidaatintutkielma. Korvapuusteista kasvatuskeskusteluihin. Vanhempien kuritusväkivalta-asenteiden ja lasten kuritusväkivaltakokemusten muutos 1981-2014 Älä lyö lasta! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010-2015. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:7 Älä lyö lasta! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010-2015 daF2416.por daF2416e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2416 2026-03-19T23:35:51Z ddi:codebook:2_5