2026-05-25T08:54:21Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

27d23b4fcb0858acba03801570cfbd76c2f994787105c298107349f66b7592ee 2026-03-23T02:25:12Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Nuoret ja eduskuntavaalit 2003 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Youth and Parliamentary Elections 2003 Nuoret ja eduskuntavaalit 2003 Youth and Parliamentary Elections 2003Nuoret ja eduskuntavaalit 2003 FSD1247urn:nbn:fi:fsd:T-FSD124710.60686/t-fsd1247FSD1247urn:nbn:fi:fsd:T-FSD124710.60686/t-fsd1247 Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) Advisory Council for Youth Affairs (Nuora) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Youth and Parliamentary Elections 2003 nuoreteduskuntavaalitäänestyskäyttäytyminenäänestäminenpoliittinen osallistuminenvaikuttaminenvalintapuolueetehdokkaatpoliitikotpoliittinen käyttäytyminentiedonlähteetpoliittinen toimintaelectionsinformation sourcesparliamentary candidatesparliamentary electionspolitical actionpolitical behaviourpolitical interestpolitical participationpolitical partiespoliticianspolitical influencevoluntary organizationsvotingvoting advice applicationsvoting behaviouryouth YhteiskuntatieteetNuoretPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetVaalit, ehdokkaat ja kansanäänestyksetSocial sciencesYouthPolitical behaviour and attitudesElections Tutkimusaineiston tarkoituksena oli selvittää nuorten äänestyskäyttäytymistä eduskuntavaaleissa 2003. Vastaajilta kysyttiin, kuinka kiinnostuneita he ovat politiikasta. Erilaisin väitelausein kartoitettiin vastaajien käsityksiä politiikasta, heidän mahdollisuuksiaan poliittiseen vaikuttamiseen, politiikan vaikutuksia heidän elämäänsä sekä puolueiden ja ehdokkaiden mielekkyyttä. Vastaajilta kysyttiin eri asioiden, kuten itsehankitun tiedon ja työpaikan, vaikutuksista mielipiteiden muotoutumiseen politiikoista ja puolueista. Eri tietolähteiden - vanhemmista viihdeohjelmiin - tärkeyttä vastaajien äänestyspäätöksiin kysyttiin myös. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin keskustelivatko he eduskuntavaaleista vaalikampanjan aikana sekä testasivatko he itselleen sopivia kansanedustajaehdokkaita vaalikoneiden avulla. Vastaajilta kysyttiin, äänestivätkö he viime eduskuntavaaleissa. Äänestäneiltä vastaajilta kysyttiin, missä vaiheessa he valitsivat äänestämänsä puolueen ja ehdokkaan, tunsivatko he ehdokkaansa, oliko ehdokas saman ikäinen ja samaa sukupuolta kuin he sekä minkä puolueen ehdokasta he äänestivät. Vastaajien ehdokasvalinnasta tiedusteltiin lisäksi, mitkä ehdokkaan ominaisuudet valintaan vaikuttivat ja missä määrin. Vastaajilta tiedusteltiin puolueen ominaisuuksien ja halun vaikuttaa hallitukseen vaikutuksista puoluevalintaan. Vaalien aikana esille nousseiden kysymysten, talouskasvusta prostituutioon, merkitystä vastaajien äänestysratkaisuihin tiedusteltiin myös. Vastaajilta, jotka eivät olleet äänestäneet kysyttiin, kuinka selvää äänestämättä jättäminen oli sekä pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden, esimerkiksi valinnan vaikeuden, äänestämisen hyödyttömyyden tai protestihengen, tärkeyttä äänestämättä jättämiseen. Vastaajilta kysyttiin ovatko tai haluaisivatko he olla mukana järjestöjen, seurojen, kerhojen, ryhmittymien tms. toiminnassa. Heiltä tiedusteltiin myös, mitä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja - yleisönosastokirjoittelusta väkivaltaisiin mielenosoituksiin - he ovat käyttäneet tai saattaisivat käyttää tärkeän asian edistämiseksi. Vastaajilta kysyttiin lisäksi, mitä puolueita he olisivat voineet äänestää vaaleissa, ovatko he saaneet vanhemmiltaan äänestysmallia sekä ovatko he tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa ja Paavo Lipposen hallituksen toimintaan. Taustamuuttujina olivat vastaajan koulutus, pääasiallinen toiminta, ammattiryhmä, asumistapa, työllisyys, asuma-alue, sukupuoli ja ikä.The aim of the survey was to chart the voting behaviour of youth during the 2003 parliamentary elections in Finland. The respondents were asked how interested they are in politics. Perceptions of politics, possibilities of political influence, the influence of politics on everyday life and the attractiveness of political parties and candidates were rated. The respondents were asked to evaluate how different aspects, such as self-acquired knowledge and co-worker opinions, affect their views on politicians and political parties. They were also asked whether they discussed parliamentary elections during election campaign with others and whether they searched for suitable candidates using online voting advice applications. The importance of different information sources (including parents and TV-programmes) in voting behaviour was probed as well. The respondents were asked whether they had voted in the last parliamentary elections. The data contain information on factors which contributed to candidate choice and decision making: at what point did voters choose their political party and candidate, did they know their candidate, was the candidate of same gender and age as the voter, the political party of the candidate. The respondents were asked which qualities of their candidate appealed to them and to what extent. They assessed how the party's qualities and desire to influence government actions affected their party choice. The influence of current issues (for example prostitution and economic growth) on voting behaviour was probed. Non-voters were asked to state how self-evident it had been that they were not going to vote and how big a role did different factors play in doing so. These factors included difficulty to choose, futility of voting or the spirit of protest. The respondents were asked whether they took part in or wanted to participate in the activities of voluntary organisations, clubs, societies, groups, etc. They were also queried on what forms of social participation, for example sending letters to the editor or taking part in violent demonstrations, they had used or might use in promoting important issues. Questions also charted political parties respondents might have voted for, the influence of parents on voting behaviour and satisfaction with personal financial circumstances, and actions of Prime Minister Paavo Lipponen's government. Background variables included the respondent's basic and vocational education, past and present employment status, occupational group, household composition, region of residence, gender and age. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18 - 30-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged between 18 and 30 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. "Kyllä politiikalle, mutta...": nuoret ja eduskuntavaalit 2003 (2003). Toim. Kari Paakkunainen. Helsinki: Opetusministeriö & Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisoasiain neuvottelukunta. "Kyllä politiikalle, mutta...": nuoret ja eduskuntavaalit 2003 Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71. Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista Borg, Sami (2012). Nuorten äänestysvalinnat, puoluekiinnittyminen ja edustautuminen. Teoksessa: Nuoret ja ääni - Nuoret eduskuntavaaleissa 2011 (toim. Ronkainen, Jussi), 15-27. Helsinki: Nuorisotutkimusseuran julkisuja; 125. Nuorten äänestysvalinnat, puoluekiinnittyminen ja edustautuminen. Cavén, Outi (2003). Virtuaaliyhteisöt, media, e-demokratia ja kansalaisuus. Teoksessa: Cavén, Outi & Ellonen, Hanna-Kaisa & Heikkinen, Kari & Kosonen, Miia: E-demokratian ja elämysten arkea, 1-16. Lappeenranta: University of Technology. Telecom Business Research Center, Working Papers; 18. Virtuaaliyhteisöt, media, e-demokratia ja kansalaisuus Nurmela, Sakari & Pehkonen, Juhani (2003). Nuoret ja vuoden 2003 eduskuntavaalit. - Julkaisussa: "Kyllä politiikalle, mutta..." : nuoret ja eduskuntavaalit 2003 (toim. Kari Paakkunainen), s. 9-61. Helsinki : Opetusministeriö & Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisoasiain neuvottelukunta. - (Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja; 35 & Nuorisoasian neuvottelukunta, julkaisuja; 27). Nuoret ja vuoden 2003 eduskuntavaalit daF1247.por daF1247e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1247 2026-03-19T23:12:28Z ddi:codebook:2_5