2026-04-29T21:11:17Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

276545e8a101339d8e87d4b848b93cc874965a96b7e38c25a3b11aaaaa1fad91 2026-03-23T02:29:57Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: PROMEQ: Health and Well-being of Young People not in Employment or Education 2017-2018 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: PROMEQ: työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyvinvointi ja terveys 2017-2018 PROMEQ: Health and Well-being of Young People not in Employment or Education 2017-2018 PROMEQ: Health and Well-being of Young People not in Employment or Education 2017-2018PROMEQ: työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyvinvointi ja terveys 2017-2018 FSD3432urn:nbn:fi:fsd:T-FSD343210.60686/t-fsd3432FSD3432urn:nbn:fi:fsd:T-FSD343210.60686/t-fsd3432 Kivijärvi, Antti Aaltonen, Sanna Mäki-Opas, Tomi 0000-0002-0472-719X Vaarama, Marja Forma, Leena Partanen, Jussi Klavus, Jan Rissanen, Pekka Kivijärvi, Antti Aaltonen, Sanna Mäki-Opas, Tomi 0000-0002-0472-719X Vaarama, Marja Forma, Leena Partanen, Jussi Klavus, Jan Rissanen, Pekka Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive PROMEQ: työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyvinvointi ja terveys 2017-2018 nuoret aikuisetelämänhallintasosiaalinen tukihyvinvointisosiaaliset suhteetsosiaalipalvelutterveyspalvelutosallistuminenluottamustarpeetterveydentilanuorisotyöjulkiset palveluttoimeentuloeriarvoisuushealth serviceshealth statusparticipationpublic servicessocial inequalitysocial servicessocial skillssocial supporttrustwell-being (health)youth unemploymentyouth work YhteiskuntatieteetNuoretSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenSocial sciencesYouthSpecific social services: use and availabilityEquality, inequality and social exclusion Aineisto koostuu kahdesta koulutuksen tai työelämän ulkopuolella oleville nuorille kohdennetusta kyselystä, joissa kartoitetaan nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja palvelupolkuja. Teemoina ovat mm. elinolot, elämänlaatu, ihmissuhteet, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö, elämätavat sekä sosiaalisen median käyttö. Ensimmäinen kysely on kerätty tutkimuksen alussa (kyselylomake A, muuttujissa tunnus a) ja toinen kysely kuuden kuukauden kuluttua alkukyselystä (kyselylomake B, muuttujan tunnus b). Osallistujat arvottiin baseline-kyselyn perusteella koe- ja kontrolliryhmiin. Koeryhmä osallistui eri aiheita, kuten yksinäisyyttä ja harrastuksia käsitteleviin verkkoryhmiin Heimo.co-verkkosivustolla, jota ohjasivat nuorisotyön ammattilaiset. Kontrolliryhmälle tarjottiin tavanomaista kohdennetun nuorisotyön palvelua. Kaikkiaan toteutettiin neljä 9 viikon pituista moderoitua verkkokeskusteluryhmää yhteistyössä kolmen kaupungin nuorisotoimen kanssa. Aineisto on kerätty osana laajempaa hanketta nimeltään Osallistava hyvinvointi ja terveyden edistäminen (PROMEQ 2016-2019), jossa tutkittiin erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä. Tarkoituksena oli kehittää näyttöön perustuvia tapoja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeen muiden kohderyhmien datat sekä yhdistetty data löytyvät myös Tietoarkistosta (FSD3433-FSD3436). Kyselyssä on laajasti muissa tutkimuksissa käytettyjä mittareita tai kysymyksiä. Kysymyksiä on poimittu mm. Nuorisobarometrista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamista Aikuisten terveys,- hyvinvointi- ja palvelu (ATH) - ja Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) -tutkimuksista. Koska kyselyiden kysymykset toistuvat suunnilleen samoina, tässä esitellään alkukyselyn kysymysten aiheita. Kysely alkaa asumis- ja elinolojen sekä työtilanteen kartoittamisesta. Vastaajalta tiedustellaan asuinpaikan sijainnista, kotitaloudessa asuvien henkilöiden määrästä, tuloista ja lainoista. Lisäksi tiedustellaan, miten lainat rasittavat taloutta ja onko joutunut turvautumaan ruoka-apuun. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan elämänlaatua, itsetuntoa ja osallisuutta. Kysymyksissä kartoitettiin esimerkiksi tyytyväisyyttä elämänlaatuun, terveyteen, terveyspalveluihin ja itseen sekä mahdollisuuksista toteuttaa eri asioita elämässä. Seuraavaksi kysyttiin sosiaalisista suhteista ja luottamuksesta. Vastaajilta kysyttiin ihmissuhteiden laadusta, läheisten ihmisten tapaamistiheyttä ja ryhmä- tai järjestötoimintaan osallistumisesta. Lisäksi tiedusteltiin, käyttääkö vastaaja sosiaalisen median palveluita kuten Facebookia tai Twitteriä sekä mitä toimintoja hän somessa tekee. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin mielipiteitä luottamukseen ja omiin mahdollisuuksiin elämässä liittyviä kysymyksiä. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin eri terveys- ja sosiaalipalveluiden kohdilla, onko hän käyttänyt palvelua viimeisen 12 kuukauden aikana (seurantakyselyssä 6 kuukautta). Lisäksi tiedustellaan käyntien määriä tai niihin kulutettua aikaa. Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä yleisistä kuntapalveluista tiedustellaan vielä palvelujen saatavuudesta ja riittävyydestä. Lopussa vastaajalta kysytään terveyteen liittyviä tietoja, kuten urheilun määrää, ruokatottumuksia, alkoholinkäyttöä ja tupakointia. Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. sukupuoli, syntymävuosi, tämänhetkinen tilanne, siviilisääty ja koulutus.The data consist of two surveys aimed at young people not in employment, education or training (NEET). The surveys charted the young people's social participation, mental and physical well-being, and use of social and health services. Main themes in the surveys included living conditions, quality of life, social relationships, use of social and health services, lifestyle, and social media use. The baseline survey was conducted at the beginning of the research (questionnaire A, variables marked with a) and the second survey six months after the baseline survey (questionnaire B, variables marked with b). The respondents were randomly assigned into test and control groups based on the baseline survey. The test group participated in online group discussion that covered topics such as loneliness and hobbies. The group discussions were held on the heimo.co website and led by youth work professionals. The respondents in the control group were offered conventional targeted youth work services. All in all, four moderated discussion groups were organised for nine weeks in collaboration with the departments of youth services in three cities in Finland. The data were collected as part of the Inclusive Promotion of Health and Wellbeing (PROMEQ 2016-2019) research project, which studied population groups that need special support. The aim of the PROMEQ project was to develop and demonstrate novel models of promotion of health and wellbeing. Survey data from the other target groups of the project as well as combined data from all surveys are also available at FSD (FSD3433-FSD3436). The surveys included many scales and questions used in other studies. Questions were selected, for instance, from the Finnish Youth Surveys, as well as the Regional Health and Well-being Study (ATH) and Welfare and Services in Finland (HYPA) surveys conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). Most questions included in the baseline survey were repeated in the follow-up survey. First, the surveys charted the respondents' living conditions, income, loans, and need for financial aid or food assistance. The respondents' health, well-being and quality of life were examined with questions on, for example, how satisfied the respondents were with their health, how much they had enjoyed life in the past two weeks, how safe and secure they felt in their everyday life, and whether they had enough energy and drive for their daily life. Satisfaction with different spheres of life was also surveyed with questions regarding, for example, quality of sleep, capacity to work, relationships, and support received from friends. Social relationships and trust were examined next. The respondents were asked whether they often felt lonely and whether they were often in contact with their friends, partner, or family. Questions also focused on the respondents' sociability and feelings of belonging (e.g. whether they felt they were a part of a friend group, had much in common with people around them, and could find company when they wanted to, or whether they felt left out and isolated). The respondents' participation in group activities and use of social media were charted. Questions on social media use included, for instance, how often the respondents read or commented on posts by other people and how often they posted on social media themselves. Trust in other people and various institutions, such as public health care, the judicial system, and municipal decision-making, was then examined. The respondents' opinions on their own opportunities in life were also surveyed (e.g. whether they thought they had good or bad opportunities to strive for happiness in life and to act according to their conscience). Next, the respondents' use of social and health services was surveyed. The respondents were asked whether they had visited a doctor or other health or social services professional or received services that promote employment in the past 12 months. Additionally, the respondents were asked whether they had bought medication, met with a youth employee, or been otherwise in contact with social and health care employees or youth employees in the past 12 months. Questions also focused on basic social assistance, the respondents' satisfaction with the availability of various social and public services (e.g. library, indoor exercise and youth services), and their participation in group activities promoting health and well-being (e.g. weight management groups, AA, NA). Finally, the respondents' lifestyle was examined with questions focusing on their exercise, eating, and drinking habits. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, household composition, housing tenure, highest level of education, economic activity and occupational status, and household income. SuomiFinland SuomiKouvolaJyväskyläVantaaFinlandKouvolaJyväskyläVantaa HenkilöIndividualIndividualIndividual työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka osallistuivat kohdennettuun nuorisotyöhönYoung people not in employment, education or training who received targeted youth work services KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineistoLongitudinal.CohortEventBasedLongitudinal: Cohort/Event-basedLongitudinal.CohortEventBased Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.PurposiveNon-probability: PurposiveNonprobability.Purposive Itsetäytettävä lomakeSelfAdministeredQuestionnaireKasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFaceKontrolloitu koe: kenttä- tai interventiokoeExperiment.FieldInterventionSelf-administered questionnaireSelfAdministeredQuestionnaireFace-to-face interviewInterview.FaceToFaceField/Intervention experimentExperiment.FieldIntervention Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Aaltonen, Sanna & Kivijärvi, Antti & Myllylä, Martta (2018). Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten koettu hyvinvointi. Yhteiskuntapolitiikka. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110147048 Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten koettu hyvinvointi URN:NBN:fi-fe2018110147048 Aaltonen, Sanna & Kivijärvi, Antti & Välimäki, Vesa (2018). Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. PROMEQ-osahankkeen (2016-2018) keskeiset tulokset [verkkodokumentti]. Esite. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. https://www.promeq.fi/loader.aspx?id=75f23c42-a4eb-42d0-a35b-ea98a5573db2 [viitattu 26.3.3020]. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. PROMEQ-osahankkeen (2016-2018) keskeiset tulokset. Aaltonen, Sanna & Kivijärvi, Antti (2019). Digitaalisista nuorisopalveluista apua yksinäisyyteen [verkkodokumentti]. PROMEQ politiikkasuositus 3. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. http://www.uef.fi/documents/1529015/2331003/final+PROMEQ_WP3_POLICY_BRIEF.pdf/894afb84-cc42-4c9e-b83f-211a82425b88 [viitattu 26.3.2020]. Digitaalisista nuorisopalveluista apua yksinäisyyteen Kivijärvi, Antti & Aaltonen, Sanna & Forma, Leena & Partanen, Jussi & Myllylä, Martta & Rissanen, Pekka (2019). Quality of Life Among Young Finnish Adults not in Employment or Education. Applied Research in Quality of Life. First Online January 2, 2019 https://doi.org/10.1007/s11482-018-9687-z Quality of Life Among Young Finnish Adults not in Employment or Education 10.1007/s11482-018-9687-z Kivijärvi, Antti & Aaltonen, Sanna & Välimäki, Vesa (2019) Feasibility of an online discussion group as a component of targeted youth work in Finland. Children and Youth Services Review. Published online 4 July 2019. Feasibility of an online discussion group as a component of targeted youth work in Finland Kylävainio, Laura (2021) Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten mielenterveys ja sosiaaliset suhteet. Tampereen yliopisto. Kandidaatintutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105185155 Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten mielenterveys ja sosiaaliset suhteet URN:NBN:fi:tuni-202105185155 Mäki-Opas, T., Carter Anand J., Veszteg C. & Vaarama M. (2020) Co-production of social experiments to promote health and wellbeing among disadvantaged groups together with key stakeholders. In: Knox, K., Kubacki, K. & Rundle-Thiele, S. Stakeholder involvement in social marketing. Routledge Studies in Marketing. New York: Routledge. Co-production of social experiments to promote health and wellbeing among disadvantaged groups together with key stakeholders Mäki-Opas, Tomi & Vaarama, Marja & Valkonen, Tarmo & Leinonen, Jaana & Syväjärvi, Antti (2019). Työkalupakki vaikuttavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Sosiaalinen laatu, elämänlaatu, vaikuttavuusindikaattorit, hyvät käytännöt, osallistavat työmenetelmät ja kypsyysanalyysi [verkkodokumentti]. PROMEQ politiikkasuositus 10. https://www.uef.fi/documents/1529015/2331003/PROMEQ_Tyokalupakki_FINAL.pdf/8eeb01ef-112e-41bc-9c7f-be2baf1c3250 [viitattu 31.3.3020]. Työkalupakki vaikuttavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Sosiaalinen laatu, elämänlaatu, vaikuttavuusindikaattorit, hyvät käytännöt, osallistavat työmenetelmät ja kypsyysanalyysi Putkonen, A., & Tannermäki, A. (2025). Yhteydenpidon tiheys läheisiin ja parisuhdetilanne: NEET-nuorten kokemus elämänlaadusta. Kasvatustieteiden kandidaatintutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202507236182 Yhteydenpidon tiheys läheisiin ja parisuhdetilanne: NEET-nuorten kokemus elämänlaadusta URN:NBN:fi:jyu-202507236182 Vaarama M. & Mäki-Opas T. (2020). Systeemisellä ja osallistavalla otteella parempaan yhteiskunnan sosiaaliseen laatuun ja yksilöiden elämänlaatuun. Focus Localis. Systeemisellä ja osallistavalla otteella parempaan yhteiskunnan sosiaaliseen laatuun ja yksilöiden elämänlaatuun Välimäki, Vesa & Kivijärvi, Antti & Aaltonen, Sanna (2019) The links between structural and social marginalization - social relations of young Finnish adults not in employment or education. Journal of Youth Studies. Published online 14 October 2019. The links between structural and social marginalization - social relations of young Finnish adults not in employment or education daF3432.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3432 2026-03-19T23:02:48Z ddi:codebook:2_5