2026-05-02T15:07:40Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

24d575effc0c3076e84a87dba308eedd414b9f71decfb2270f70bb51b7093a23 2026-03-23T02:29:45Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2012 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Welfare and Inequality in Finland 2012 Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2012 Welfare and Inequality in Finland 2012Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2012 FSD3373urn:nbn:fi:fsd:T-FSD337310.60686/t-fsd3373FSD3373urn:nbn:fi:fsd:T-FSD337310.60686/t-fsd3373 Kainulainen, Sakari Saari, Juho Kainulainen, Sakari Saari, Juho Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Welfare and Inequality in Finland 2012 elämänlaatueriarvoisuushyvinvointiterveystoimeentulotukitunteettyytymättömyystyytyväisyysyhteiskunnallinen asemaquality of lifesatisfactionsocial inequalitysocial security benefitssocial statuswell-being (health) YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenSosiaaliset olot ja indikaattoritSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionSocial conditions and indicators Tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien hyvinvointia ja eriarvoisuuden kokemuksia. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Hyvinvointi ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus eriarvoisessa yhteiskunnassa (WEBE) -hanketta (päätösnumero: 252317). Aluksi vastaajilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä he ovat elämäänsä, millaiseksi he kokevat mielialansa, ovatko he saavuttaneet haluamiansa asioita ja millaiseen asemaan he sijoittaisivat itsensä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotitalouden taloudellista tilannetta tiedusteltiin kysymällä nettotuloja ja sitä, miten hyvin vastaajat saavat tavanomaiset menot niillä katetuiksi. Vastaajien terveydentilaa selvitettiin muun muassa liikkumisen, itsensä huolehtimisen ja masennuksen osalta. Vastaajille esitettiin myös useita väittämiä, joilla kartoitettiin vastaajan suhdetta työelämään, perhe-elämään ja asumiseen, yhteisöön sekä ympäristöön ja luontoon. Kysyttiin myös, millaisia tunteita vastaaja on kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka paljon vastaajat välittävät eri ihmisryhmien hyvinvoinnista ja kuinka paljon he luottavat ihmisiin. Heitä pyydettiin myös arvioimaan mahdollisuuksiaan saada apua läheisiltä. Lisäksi tiedusteltiin, millaisia mahdollisuuksia he kokevat yhteiskunnan tarjoavan itselleen verrattuna muihin suomalaisiin. Lopuksi kysyttiin, kuinka hyvin tai huonosti vastaaja hallitsee elämäänsä ja kuinka läheltä he ovat kohdanneet erilaisia vastoinkäymisiä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan toimeentulotukeen ja sosiaaliturvaan liittyviä väittämiä. Haluttiin myös tietää, mikäli joku kotitalouteen kuuluva on saanut joskus toimeentulotukea. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, ikä, syntymävuosi, siviilisääty, kotitalouden koko, perhemuoto, asumismuoto, asunnon omistussuhde, koulutus, työmarkkina-asema, kotikunta, maakunta ja tieto siitä, onko kotikunta sama kuin syntymäkotikunta.The study charted Finnish opinions on welfare and inequality. The study was part of the Wellbeing and social cohesion in an unequal society (WEBE) project funded by the Academy of Finland (decision number: 252317). First, the respondents' satisfaction with their financial circumstances was charted with questions regarding, for example, whether they would want to earn more money, own more clothes, be able to eat out more often, and be able to go on holiday to exotic places more often. The respondents' self-perceived success in important areas of life, such as relationships and self-esteem, was charted next by using the Flourishing Scale (FS). The respondents were then asked about their general life satisfaction, mood, ability to achieve things and perceived status in society. Next, satisfaction with specific domains of life, such as standard of living, personal health and personal safety, was examined by using the Personal Wellbeing Index (PWI). Regarding income and personal finance, net income of the household and the ease of covering usual expenses with the income were surveyed. The respondents' perceptions regarding various different groups in Finland, for example, the homeless, immigrants, middle class, and rich, were surveyed. Some questions focused on the respondents' personal health, and they were asked, for example, whether they had had problems with moving or exercise, felt pain or suffering, or experienced fears or depression on the day the survey was conducted. The respondents were then asked to what extent they agreed or disagreed with various statements concerning work and family life, living circumstances, communities they belonged to, and environment and nature. Feelings of loneliness, depression, failure, happiness and being loved or in love in the past 12 months were charted. The respondents were also asked how well various statements described them (e.g. whether they thought people should live independently, spoke directly and openly with others, and liked talking to their neighbours). Next, the respondents were asked how much they cared about the well-being of different groups (e.g. the homeless, immigrants, refugees and asylum-seekers, children in poor families, the elderly). The respondents' opinions concerning the people living in their neighbourhood were charted and trust in other people was examined. The help the respondents received from people close to them was surveyed with questions on, for example, who helped them with practical issues and who would help them financially if they needed it. The respondents were then asked whether they thought Finnish society had offered or would offer them better or worse opportunities compared to others of the same age (e.g. in standard of living, income, hobbies and starting a family). Some questions concerned the respondents' life management, for instance, whether they ate healthy food, used alcohol or drugs, and took care of people close to them. Negative life events were surveyed with questions on whether the respondents, a family member or a friend had experienced challenging life circumstances (e.g. homelessness, substance abuse, over-indebtedness, disability). A number of statements about social assistance (the social security benefit of the last resort) and social security were presented (e.g. whether the respondents thought that many people apply for social assistance on fraudulent grounds or that EU membership is a disadvantage for social security). Finally, the respondents were asked whether differences in income, health, neighbourhoods and education were too high in Finland. Background variables included the respondent's gender, age, year of birth, marital status, household composition, type of accommodation, housing tenure, level of education, economic activity and occupational status, municipality and NUTS3 region of residence, and whether R's municipality of residence at present was the same as R's municipality of residence at birth. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 20-64 -vuotiaat suomenkieliset mannersuomalaisetFinnish-speaking Finns aged 20-64 residing in mainland Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Heiskanen, Aino (2021) Päätöspuihin perustuvat koneoppimismenetelmät ekonometriassa. Kandidaatin tutkielma, Tampereen yliopisto. Päätöspuihin perustuvat koneoppimismenetelmät ekonometriassa Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa (2013). Toim. Niemelä, Mikko & Saari, Juho. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Teemakirja 10. http://hdl.handle.net/10138/40230 Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa 10138/40230 Iivonen, Saija (2022) Onko materialismi este myös sosiaaliselle kestävyydelle? Tutkimus materialistisuuden yhteydestä heikossa asemassa oleviin kohdistuviin empatiakuiluihin ja ansaitsevuuskäsityksiin. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284062 Onko materialismi este myös sosiaaliselle kestävyydelle? Tutkimus materialistisuuden yhteydestä heikossa asemassa oleviin kohdistuviin empatiakuiluihin ja ansaitsevuuskäsityksiin URN:NBN:fi:tuni-202204284062 Kainulainen, Sakari (2014). Raha ja rakkaus hyvinvoinnin lähteinä. Yhteiskuntapolitiikka 79:5, s. 485-497. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014102345594 Raha ja rakkaus hyvinvoinnin lähteinä URN:NBN:fi-fe2014102345594 Kainulainen, Sakari (2019). Milloin tulot riittävät edes kohtuulliseen elämään? Yhteiskuntapolitiikka 84:1, s. 92-101. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902144962 Milloin tulot riittävät edes kohtuulliseen elämään? URN:NBN:fi-fe201902144962 Kallio, Johanna & Lintunen, Lotta & Niemelä, Mikko & Blomberg-Kroll, Helena & Kroll, Christian (2020). Lurjuksista kunnon kansalaisia? Kansalaisten asennoituminen toimeentulotuen saajiin 2012-2018. Yhteiskuntapolitiikka 85(3), 246-257. URN:NBN:fi-fe2020061042664 Lurjuksista kunnon kansalaisia? Kansalaisten asennoituminen toimeentulotuen saajiin 2012-2018 URN:NBN:fi-fe2020061042664 Yksinäisten Suomi (2016). Toim. Saari, Juho. Helsinki: Gaudeamus. Yksinäisten Suomi daF3373.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3373 2026-03-19T23:13:08Z ddi:codebook:2_5