2026-06-27T11:34:36Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

24259906982514a295cd10ef280200037caad5784fe70820334424dbee2fad99 2026-06-02T13:22:02Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Inhabitants' Welfare Survey: North Karelia 1998 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Alueellinen hyvinvointi: Pohjois-Karjalan kansalaiskysely 1998 Inhabitants' Welfare Survey: North Karelia 1998 Inhabitants' Welfare Survey: North Karelia 1998Alueellinen hyvinvointi: Pohjois-Karjalan kansalaiskysely 1998 FSD1277urn:nbn:fi:fsd:T-FSD127710.60686/t-fsd1277FSD1277urn:nbn:fi:fsd:T-FSD127710.60686/t-fsd1277 Eronen, Anne Kinnunen, Petri Eronen, Anne Kinnunen, Petri Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Alueellinen hyvinvointi: Pohjois-Karjalan kansalaiskysely 1998 sosiaaliset verkostothyvinvointielinolotkansainvälistyminenperuspalvelutjulkiset palvelutjoukkoliikenneasuinympäristösosiaalipalvelutsosiaalinen tukiterveyspalvelutlähipalvelutalueelliset palveluyksikötalueellisuusInternetsocial networksliving conditionssocial servicessocial welfareneighbourhoodssocial supportregional developmentpublic servicesInternetpublic transport YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSosiaalipolitiikkaSosiaaliturvajärjestelmäSocial sciencesSocial behaviour and attitudesSpecific social services: use and availabilitySocial welfare policySocial welfare systems/structures Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa hyvinvointipalvelujen kehittämistarpeista. Vastaajia pyydettiin aluksi arvioimaan muun muassa taloudellista tilannettaan, asumistilannettaan, ihmissuhteitaan ja elämäntilannettaan. Lisäksi hänen tuli arvioida Suomen kansainvälistymistä ja jäsenyyttä Euroopan Unionissa kuin myös Suomeen matkailevien ulkomaalaisten määrän lisääntymisen, Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten, sekä pakolaisten määrän merkitystä suomalaisille nykyisin. Vastaajan lähiympäristöön ja palvelujen käyttöön liittyen kysyttiin millaiseksi vastaaja näkee erilaisten tahojen (perhe, sukulaiset, ystävät, tuttavat, naapurit, vapaaehtoistyöntekijät, järjestöt, yhdistykset, seurakunta, kunta, valtio ja yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset) tämän hetkisen merkityksen sosiaalisen tuen tuottamisessa eri elämäntilanteissa. Sosiaalisia verkostoja kartoitettiin kysymällä kuinka usein ja keneltä (sukulaiset, tuttavat, naapurit, yhteisöt, järjestöt, seurakunta) hän saa apua/tukea erilaisissa arkipäivän tilanteissa, millaista tukea hän saa sekä kuinka usein hän itse tarjoaa apuaan mainituille tahoille. Vastaajaa pyydettiin myös kertomaan, millaista apua hän tarvitsisi mutta ei ole saanut sekä minkä tahon toivoisi tätä apua tarjoavan. Nykyisten hyvinvointipalvelujen tilaa kartoitettiin esittämällä vastaajalle ensin luettelo erilaisista kunnan tai valtion tarjoamista sosiaali- ja terveyspalveluista, työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen palveluista ja pyytämällä häntä ensin kertomaan onko käyttänyt näitä palveluja ja sitten arvioimaan palvelujen nykyistä toimivuutta. Lisäksi häneltä tiedusteltiin mahdollisia vaikeuksia joita hän oli kohdannut käyttäessään näitä palveluja. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin lista yksityisistä, kaupallisista sosiaali- ja terveysalan palveluista ja kysyttiin taas, onko hän käyttänyt niitä palveluja sekä pyydettiin arvioimaan palvelujen nykyistä toimivuutta. Vastaajaa pyydettiin myös listaamaan mahdolliset vapaaehtois- ja järjestötoiminnan muodot joihin hän osallistuu. Hyvinvointipalvelujen tulevaisuuteen liittyen vastaajalta kysyttiin hänen mielipidettään yksityistämisestä, hyvinvointipalvelujen rahoittamistavoista sekä sitä, kuinka tarpeellisena hän pitäisi ns. yhteispalvelutoimiston perustamista omalle asuinalueelleen ja millaisia palveluja hän sinne toivoisi. Vastaajalta tiedusteltiin myös näkemystä siitä, millaiseksi hän arvioi sosiaali- ja terveyspalvelujen, työhallinnon ja Kelan palveluiden saatavuuden tulevaisuudessa kehittyvän. Palvelujen käyttöhalukkuutta tietotekniikan avulla kartoitettiin kysymällä, kuinka usein ja kuinka hyvin vastaaja osaa käyttää tietokonetta, sekä onko hän käyttänyt tai kiinnostunut käyttämään erilaisia palveluita (pankkipalvelut, työhallinnon palvelut, tapahtumakalenterin seuraaminen, kulutustarvikkeiden ostaminen, tiedot opiskelupaikoista, yhteydenotot virkamiehiin, kirjastopalvelut ja henkilökohtaiset sähköpostiyhteydet) internetin avulla. Lopuksi vastaajaa pyydettiin kertomaan, mitkä tekijät vaikeuttavat tai estävät häntä käyttämästä internetiä asioinnin apuna. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan ikä, sukupuoli, asumismuoto, vastaajan työmarkkinatilanne, koulutus, kotitalouden aikuisten ja lasten lukumäärä, muuttosuunnitelmat ja julkisten kulkuvälineiden toimivuus vastaajan kannalta.The survey aimed at studying social welfare and opinions on welfare services in the region of North Karelia (Finland). Respondents evaluated their financial and housing situation, interpesonal relations, leisure opportunities, power to control their own life, and the accessibility of services. Respondents were asked whether certain developments were an advantage to Finland: EU membership, the number of foreigners travelling or working in Finland, the number of refugees and the internationalization of the country. They rated the importance of various bodies (e.g. relatives, neighbours, voluntary workers or organizations, municipal or government officials, private service providers) in providing help and support. Social networks were charted by asking how often and from whom respondents receive help, and whom respondents themselves help. The state of existing welfare services was charted by presenting a list of different social, health, employment and KELA services, and asking respondents to state whether they had used these services, and to rate their quality. Opinions on private health and social services (e.g. pharmacies, private medical services, home and child care services) were charted in a similar way. Some questions pertained to whether welfare service costs should be covered by public funding or by customer fees, would a one-stop shop in their district be beneficial for accessing various welfare services, and should social services be privatized. Respondents assessed the future availability of social, health and employment services and the services offered by the Social Insurance Institution of Finland (KELA). One theme pertained to computer use, computer skills, and the use of online services via the Internet (e.g. banking or employment services, library services, online shopping, e-mail). Background variables included the respondent's sex, year of birth, basic and occupational education, household size, main economic activity, housing tenure, duration of residence in the district, moving intentions, and satisfaction with public transport. SuomiFinland SuomiLieksaLiperiJoensuuOutokumpuRääkkyläFinlandLieksaLiperiJoensuuOutokumpuRääkkylä HenkilöIndividualKotitalousHouseholdIndividualIndividualHouseholdHousehold Lieksan (Partalanmäki), Liperin (Ylämylly, Honkalampi), Outokummun (Mustola, Jokipohja), Joensuun (Rantakylä) ja Rääkkylän (kirkonkylä, Rasivaara, Oravisalo-Varpasalo -Saaret, Sintsi-Nieminen) asukkaat.Households of Lieksa (Partalanmäki), Liperi (Ylämylly, Honkalampi), Outokumpu (Mustola, Jokipohja), Joensuu (Rantakylä) and Rääkkylä (main village, Rasivaara, Oravisalo-Varpasalo -Saaret, Sintsi-Nieminen). KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.Users of the data shall send the Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) a copy of all reports, theses, articles, other publications or material based on or using the data. If printed, to the mail address: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI, FINLAND. If electronic, to the e-mail address: tutkimus@soste.fi. Eronen, Anne & Eskelinen, Marjut & Kinnunen, Petri & Virikko, Paula (1998). Pohjois-Karjala, kansalainen ja hyvinvointi. Joensuu: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys & Pohjois-Karjalan liitto & Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Pohjois-Karjala, kansalainen ja hyvinvointi Eronen, Anne & Londén, Pia & Perälahti, Anne & Siltaniemi, Aki (2003). Sitkeät seutukunnat: pohjoiskarjalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto & Joensuu: Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys. Sitkeät seutukunnat: pohjoiskarjalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista daF1277.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1277 2026-03-19T23:21:59Z ddi:codebook:2_5