2026-04-21T00:53:24Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

20d6e9b75221d8cbafd665a4c8d03d8bd99b4b1bfd20887e56da9370f42470a5 2026-03-23T02:29:08Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Sociobarometer 2017 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Sosiaalibarometri 2017 Sociobarometer 2017 Sociobarometer 2017Sosiaalibarometri 2017 FSD3183urn:nbn:fi:fsd:T-FSD318310.60686/t-fsd3183FSD3183urn:nbn:fi:fsd:T-FSD318310.60686/t-fsd3183 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE Finnish Federation for Social Affairs and Health Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Sosiaalibarometri 2017 hyvinvointihyvinvointipalveluteriarvoisuussosiaalietuudetsosiaalihuoltososiaalipalvelutsosiaalitoimiterveydenhuoltoterveyspalvelutsote-uudistustoimeentulotukityöttömyysviranomaisyhteistyöuudistuksetasiakasmaksutemployment servicesemploymenthealth policyhealth servicessocial inequalitysocial security benefitssocial servicessocial workersunemploymentwell-being (health) YhteiskuntatieteetTerveyspalvelut ja terveyspolitiikkaTyöttömyys ja työttömätSosiaalipolitiikkaSosiaaliturvajärjestelmäSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSocial sciencesHealth care services and policiesUnemploymentSocial welfare policySocial welfare systems/structuresSpecific social services: use and availability Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2017 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat muun muassa hyvinvoinnin tila, eriarvoisuus, sosiaalietuudet, asiakasmaksut, sote-uudistus, toimeentulotuki sekä työttömyys ja työllisyys. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajat, Kansaneläkelaitoksen ja työ- ja elinkeinotoimistojen johtavissa asemissa olevat työntekijät, sosiaalityöntekijät sekä Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöt. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta. Ensimmäisenä kyselyssä kartoitettiin hyvinvoinnin tilaa. Kysyttiin hyvinvoinnin kokonaistilanteesta ja sosiaali- ja terveysjohtajilta erityisesti kuntalaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta nykyisillä voimavaroilla. Lisäksi kysyttiin eri tekijöiden, kuten työttömyyden, palvelujen saatavuuden, terveysongelmien ja tuloerojen, vaikutusta alueen väestön hyvinvoinnin tilanteeseen lähivuosina. Seuraavaksi tarkasteltiin eriarvoisuutta ja sosiaalietuuksia sekä kysyttiin perusturvaetuuksien tasosta. Sosiaali- ja terveysjohtajilta tiedusteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen toteuttamisesta ja mielipiteitä asiakasmaksuja ja niiden kehittämistä koskevistä väittämistä. Seuraavana teemana kyselyssä oli sote-uudistus, joihin vastasivat pääasiassa sosiaali- ja terveysjohtajat. Vastaajia pyydettiin arvioimaan sote-uudistusta kokonaisuutena sekä erilaisia uudistuksen ratkaisuja. Lisäksi pyydettiin arvioimaan uudistuksen onnistumista erilaisissa asioissa kuten palvelujen laadussa, saatavuudessa ja kustannustehokkuudessa. Kysyttiin myös uudistuksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja keinoista hillitä kustannuksia. Kyselyn seuraavat kysymykset oli suunnattu sosiaalityöntekijöille ja kaikille Kelan vastaajille ja ne koskivat toimeentulotukea. Vastaajia pyydettiin arvioimaan perustoimeentulotuen Kela-siirrosta aiheutuvia seurauksia kuten kansalaisten välisen yhdenvertaisuuden säilymisen ja asiointimahdollisuuksien paranemisen todennäköisyyttä. Lopuksi kyselyssä kartoitettiin sosiaali- ja terveysjohdon sekä te-johdon näkemyksiä työttömyydestä ja työllisyydestä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri työllisyyttä heikentäviä tekijöitä sekä erilaisten politiikkatoimenpiteiden tehokkuutta työllisyyden parantamisessa. Politiikkatoimenpiteinä mainittiin esimerkiksi elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka, työvoimapalveluiden tehostaminen sekä työttömyysturvan tason alentaminen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorisotyöttömyyttä ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä sekä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet kyseisten ryhmien työllistymiseen. Lisäksi kyselyssä kysyttiin eri tahojen ja järjestöjen välisen yhteistyön toimivuudesta. Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa työskentelyaika nykyisissä tehtävissä, koulutustausta, ammattikelpoisuus sekä suualue, palvelulinja tai vakuutuspiiri.The sociobarometer is a wide-ranging survey charting expert opinion on the welfare of Finnish citizens and on the present state of welfare services. Themes for the 2017 survey included current state and future of the services, inequality, social security benefits, customer fees, the health and social services reform (sote reform), social assistance benefit, and (un)employment. The respondents were managers of municipal health and social service offices, managers of employment offices, and management of the Social Insurance Institution of Finland (Kela), as well as social workers and Kela employees. There were separate questionnaires for each organisational sector, with somewhat differing questions for each. The first questions studied the state of well-being in general. Managers of municipal health and social service offices and managers of employment offices were asked how well necessary services could be secured with the current resources. All respondents were asked about the influence of different factors on well-being in the coming years (e.g. unemployment, access to services, health issues, income disparity). Next, views were examined on inequality as well as the level of basic security. Respondents were enquired the minimum income that allowed decent subsistence for a person living alone in the municipality, and they were asked whether the level of different social security benefits should be increased or decreased. Assessments on the availability of fairly priced rental apartments in the area were also charted. The managers of municipal health and social service offices were asked about customer fees for health and social services and they were presented with attitudinal statements regarding customer fees. The next theme concerned the regional government, health and social services reform, and questions were mostly presented to managers of municipal health and social service offices. They were asked to evaluate the reform in general as well as how different aspects the reform succeeded and what factors had affected its success. The survey also examined views on how costs of the reform could be kept down in the long run, and what effects the so-called freedom of choice for customers would have on e.g. the availability and quality of services. The respondents were asked whether they thought it was the right call to transfer the responsibility from municipalities to Kela for granting and paying basic social assistance. Further questions were presented to social workers and respondents from Kela concerning the social assistance benefit. They were asked to evaluate the likeliness of a variety of effects caused by the transfer (e.g. whether the transfer would increase/decrease administrative costs, lower the threshold of applying for social assistance, speed up getting a decision for social assistance, or reduce bureaucracy). The respondents were also asked to what extent they agreed on a set of statements regarding the implementation of the transfer (e.g. whether the respondent's own organisation had informed people sufficiently about changes, whether preparations had been sufficient, and whether employees knew how their work would change). Their experiences during the transition period were also charted. Finally, managers of municipal health and social service offices, employment offices and Kela offices were asked about employment and unemployment. The respondents were asked to evaluate different factors affecting employment negatively as well as the effectiveness of different political actions in increasing employment (e.g. stimulus policy, enhancing employment services, decreasing the level of unemployment security). Questions for managers of employment offices also covered long-term unemployment, youth unemployment, employment of immigrants, and factors affecting the employment of these groups. Questions were also asked about the effectiveness of cooperation between different unemployed groups and organisations promoting employment. Background variables included, depending on the respondent group, time spent in current role, educational background, qualification, and major region, service department or insurance district. SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Suomen kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat ja sosiaalityöntekijät, TE-johtajat sekä Kelan johtajat ja toimihenkilötAhvenanmaaManagers of municipal health and social service offices, employment offices, and the Social Insurance Institution of Finland (Kela), as well as social workers and Kela employeesthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.Users of the data shall send the Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) a copy of all reports, theses, articles, other publications or material based on or using the data. If printed, to the mail address: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI, FINLAND. If electronic, to the e-mail address: tutkimus@soste.fi. Näätänen, Ari-Matti & Londén, Pia & Peltosalmi, Juha (2017). Sosiaalibarometri 2017. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Sosiaalibarometri 2017 Näätänen, Ari-Matti & Ylikännö, Minna (2017). Kaikkia toimeentulotuen haasteita ei ole ratkaistu [verkkodokumentti]. Kela: Sosiaalivakuutus. https://sosiaalivakuutus.fi/kaikkia-toimeentulotuen-haasteita-ei-ole-ratkaistu/ [viitattu 17.5.2019]. Kaikkia toimeentulotuen haasteita ei ole ratkaistu Ylikännö, Minna & Näätänen Ari-Matti (2017). Toimeentulotuen Kela-siirto esimerkki tiedon ja poliittisen valmistelun kohtaamattomuudesta [verkkodokumentti]. Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA). https://blogit.utu.fi/tita/2017/09/11/toimeentulotuen-kela-siirto-esimerkki-tiedon-ja-poliittisen-valmistelun-kohtaamattomuudesta/ [viitattu 17.5.2019]. Toimeentulotuen Kela-siirto esimerkki tiedon ja poliittisen valmistelun kohtaamattomuudesta daF3183.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3183 2026-03-19T23:14:54Z ddi:codebook:2_5