2026-05-17T13:38:12Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

1f9ed12cde801d1b99c9cc0dfc5f800ecbcc49087e8097a325a49d1e446fd4a0 2026-03-23T02:27:28Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 2000 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 2000 Työolobarometri 2000 Finnish Working Life Barometer 2000Työolobarometri 2000 FSD2662urn:nbn:fi:fsd:T-FSD266210.60686/t-fsd2662FSD2662urn:nbn:fi:fsd:T-FSD266210.60686/t-fsd2662 Työministeriö Tilastokeskus Ministry of Labour Statistics Finland Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 2000 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyöpaikkaväkivaltatyösuhdesyrjintäulkomaalaisetautonomy at workemployeesjob characteristicsjob securitypersonnel policypersonnel managementwagesworking conditionsworkloadsjob securitydiscriminationtelework YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2000. Aineisto koostuu 1166 satunnaisesti valitun 18 - 64-vuotiaan työssä olevan palkansaajan vastuksista. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuoden 2000 barometrin erityisinä teemoina olivat työkyky, syrjintä ja ulkomaalaiset. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Samoin tiedusteltiin ulkoistamista, yksikköjen yhdistelyä ja tuottavuuden parantamista viimeisen vuoden aikana. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, olivatko ne lisääntyneet, ja keiden välillä niitä esiintyi. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Vastaajien kokemuksia vaikuttamisesta työtehtävien sisältöön, tahtiin, koulutukseen ja esimerkiksi laitehankintoihin selvitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin työajan joustosta, ylitöistä, kotona työskentelystä ja ammattiliittoon kuulumisesta. Vastaajat ottivat kantaa mm. työtahdin, työturvallisuuden ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuuksien lisääntymiseen tai vähenemiseen kuluneen vuoden aikana. Seuraavaksi tiedusteltiin työn ja palkkauksen suhteesta, ja oliko työpaikalla toteutettu projekteja tuottavuuden tai laadun kehittämiseksi. Vastaajat kertoivat, oliko työpaikalla liian vähän henkilöitä tehtäviin nähden, olivatko työt hyvin organisoituja, ja esimerkiksi, kokiko vastaaja työn fyysisesti raskaaksi. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka eri tekijät vaikuttaisivat heidän työnsaantimahdollisuuksiinsa, mikäli he jäisivät työttömiksi. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Vastaajat arvioivat työkykyään kymmenportaisella asteikolla sekä suhteessa työn henkisiin ja fyysisiin vaatimuksiin. Vastaajat ilmoittivat, oliko heillä pitkäaikaisia sairauksia tai vammoja, ja oliko niistä haittaa työssä. Eriarvoisuutta ja syrjintää työpaikalla selvitettiin muun muassa tiedustelemalla, ilmenikö vastaajan työorganisaatiossa eriarvoista kohtelua, joka perustuu ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään. Vastaajat kertoivat, millaisia kokemuksia heillä oli ulkomaalaisista työntekijöistä, sekä oliko heidän työpaikallaan muihin kansallisuuksiin tai etnisiin ryhmiin kuuluvia työntekijöitä. Etätyöhön käytettyä tuntimäärää tiedusteltiin. Vastaajilta tiedusteltiin, uskoivatko terveytensä puolesta jatkavansa samassa ammatissa kahden vuoden kuluttua. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2000) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were job characteristics, work environment, conflicts at the workplace, influence over decisions, working hours, wages, employment security and equality. The year 2000 survey contained new questions on discrimination, capacity to work, and immigrant co-workers. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts and organisational structure over the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. Further questions covered team work, and whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. Staff qualifications and requirements, employee influence over, for instance, workload and tasks, and changes in the degree of influence were investigated as well as trade union influence and R's membership in a trade union or a professional association. Next set of questions covered overtime at work, overtime compensation, and changes over the past year in workload, physical or mental stress, in access to training etc. Wage level and pay systems were charted. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace and whether there had been other development initiatives. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Opinions were charted on employment situation in Finland and what kind of changes were happening in working life in, for instance, relating to management style, possibility to influence decisions, the financial situation of their organisation. A number of questions investigated how the employees' capacity to work and occupational health and safety had been taken into account at the workplace, the respondents' sickness absences, and estimate of own mental and physical capacity to work. Discrimination at work based on ethnic group, age or gender was explored as well as experiences of immigrant co-workers. Finally, the respondents were asked whether they had done work from home or somewhere else outside of workplace (telework). Background variables included the respondent's gender, age, degree of urbanisation of the municipality of residence, region, occupational group, status in employment, industry of employment, employer type, weekly working hours, additional jobs, industry of additional job, and basic and vocational education. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 2000 telephone interviews. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18 - 64 who worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45. Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005 urn:isbn:951-735-916-0 Koivula, Aki (2014). Joustavien työaikajärjestelyjen jakaantuminen Suomessa. Palkansaaja- ja organisaatiotason tarkastelua vuosina 2000 ja 2010. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma. Joustavien työaikajärjestelyjen jakaantuminen Suomessa. Palkansaaja- ja organisaatiotason tarkastelua vuosina 2000 ja 2010 Kunta-alan työolobarometri 2000. Työministeriön työolobarometrin 2000 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2001). Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Kunta-alan työolobarometri 2000. Työministeriön työolobarometrin 2000 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Nikula, Jouko (2016). Middle Class and Middle-class Jobs. Victims of Technological Progress? Sociological Problems. 2016 / Special issue 48/2016, 46-61. Institute for the Study of Societies and Knowledge at the Bulgarian Academy of Sciences in conjunction with the Bulgarian SociologicalAssociation. ISSN: 0324-1572 The Middle Class and Middle-class Jobs. Victims of Technological Progress? Ylöstalo, Pekka (2001). Työolobarometri. Lokakuu 2000. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 228. Työolobarometri. Lokakuu 2000 daF2662.por daF2662e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2662 2026-03-19T23:22:27Z ddi:codebook:2_5