2026-04-29T21:11:27Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

1770badb69598d569bb9b6367a0402d25aea3e5168c409632673ba1d917b76d8 2026-03-23T02:30:34Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Welfare Survey 2017 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Hyvinvointitutkimus 2017 Finnish Welfare Survey 2017 Finnish Welfare Survey 2017Hyvinvointitutkimus 2017 FSD3614urn:nbn:fi:fsd:T-FSD361410.60686/t-fsd3614FSD3614urn:nbn:fi:fsd:T-FSD361410.60686/t-fsd3614 Laihiala, Tuomo Saari, Juho Uusitalo, Hannu Laihiala, Tuomo Saari, Juho Uusitalo, Hannu Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Hyvinvointitutkimus 2017 hyvinvointiasuminenvapaa-aikaelämänlaatuelinolotelintasososiaaliset suhteetihmissuhteetpoliittinen osallistuminentyöolotwell-being (health)housingleisure timequality of lifeliving conditionsstandard of livinginterpersonal relationspolitical participationworking conditionssocial networks YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSosiaaliset olot ja indikaattoritSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesSocial behaviour and attitudesSocial conditions and indicators Aineisto on osittainen toisinto akateemikko Erik Allardtin kansainvälisesti tunnetusta vuoden 1972 hyvinvointitutkimuksesta (FSD1017). Aineisto kartoittaa suomalaisten hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia: elintasoa, yhteisyyttä sekä itsensä toteuttamisen, onnellisuuden ja tyytymättömyyden kokemuksia. Työryhmä sai Hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017 - akateemikko Erik Allardtin Hyvinvoinnin ulottuvuuksia -hankkeen toistamiseen Suomen kulttuurirahaston apurahan Paavo Koskisen rahastosta. Vastaajilta kysyttiin mm. asumisesta, työstä, työllisyydestä, yhteiskunnallisesta osallistumisesta, tasa-arvosta, väestöryhmien vastakohtaisuuksista ja terveydestä. Lisäksi tiedusteltiin ystävistä, niiden määrästä, ystävyyssuhteiden kestosta ja intensiteetistä. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien perhe-, sukulaisuus- ja naapuruussuhteita. Edelleen kysyttiin harrastuksista, vapaa-ajasta sekä poliittisesta aktiivisuudesta. Lisäksi aineisto sisältää 18 k-alkuista konstruoitua muuttujaa, jotka liittyvät Allardtin hyvinvoinnin osatekijöihin ja indikaattoreihin (having, loving, being). Taustamuuttujina olivat muiden muassa vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, ammatti/asema, koulutus, tuloluokka, elämäntilanne, kotona asuvien lasten ikäryhmät ja lukumäärä, asunnon tyyppi, aluemuuttujia, puoluekanta sekä talouden koko ja tuloluokka.This survey is a partial repeat of Erik Allardt's internationally renowned 1972 welfare survey (FSD1017). The survey charted various dimensions of welfare in Finland: living standards, loyalties, experiences of self-realisation, alienation, happiness and dissatisfaction. This repeat of the 1972 survey was funded by a Finnish Cultural Foundation grant from the Paavo Koskinen Fund. Questions covered, among other topics, housing, work, employment, social participation, equality, contrasts between population groups, and health. Additionally, the respondents were asked about their friendships, how many friends they had, how long their friendships lasted, and how intense their friendships were. Relationships with family and neighbours were examined, and the respondents were asked about their hobbies, how they spent their leisure time, and how politically active they were. The survey also included 18 constructed variables (variables starting with k) that related to Allardt's indicators of welfare and well-being (having, loving, being). Background variables included the respondent's gender, age, marital status, occupation/status in employment, income bracket, situation in life, number of children living in the household and their age groups, type of accommodation, regional variables, political party preference, and household size and income bracket. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15-79-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged 15-79 residing in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Ahola, Mari (2023). Harhaanjohtava visualisointi : Johdattelevien grafiikoiden vaikutus lukijan tulkintaan. Pro gradu -tutkielma. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto. Harhaanjohtava visualisointi : Johdattelevien grafiikoiden vaikutus lukijan tulkintaan URN:NBN:fi:tuni-202304274751 Blom, Karri (2026). Miten onnelliselta tai onnettomalta elämäsi tuntuu juuri nyt? Kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Miten onnelliselta tai onnettomalta elämäsi tuntuu juuri nyt? Heikkilä, Tiina (2018). Miten koettu hyvinvointi on muuttunut? Tampereen yliopiston tutkijat toistavat Erik Allardtin klassikkotutkimusta. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu, 9.1.2018. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/01/09/miten-koettu-hyvinvointi-on-muuttunut-tampereen-yliopiston-tutkijat-toistavat-erik-allardtin-klassikkotutkimusta/ [viitattu 26.8.2022] Miten koettu hyvinvointi on muuttunut? Tampereen yliopiston tutkijat toistavat Erik Allardtin klassikkotutkimusta Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys. Allardt - hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017 (2022). Toim. Uusitalo, Hannu & Simpura, Jussi & Saari, Juho & Laihiala, Tuomo. Helsinki: Into Kustannus. Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys. Allardt - hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017 Kaartinen, Henna. (2023) Ikäihmisten sosiaaliset suhteet ja koettu hyvinvointi. Sosiologian kandidaatintutkielma, Lapin yliopisto. Ikäihmisten sosiaaliset suhteet ja koettu hyvinvoint Nippala, Riitu (2024). "Korvattavissa kuin koneen osa?" Vieraantuminen ja tyytyväisyys työssä. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. "Korvattavissa kuin koneen osa?" Vieraantuminen ja tyytyväisyys työssä URN:NBN:fi:tuni-202401091227 daF3614.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3614 2026-03-19T23:40:28Z ddi:codebook:2_5