2026-04-15T05:31:01Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

174531d8c15a2597a26d5ba4b4b96b19a261a67e192cee670e493eb1d5a27d2a 2026-03-23T02:27:29Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 2006 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 2006 Työolobarometri 2006 Finnish Working Life Barometer 2006Työolobarometri 2006 FSD2668urn:nbn:fi:fsd:T-FSD266810.60686/t-fsd2668FSD2668urn:nbn:fi:fsd:T-FSD266810.60686/t-fsd2668 Työministeriö Tilastokeskus Ministry of Labour Statistics Finland Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 2006 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyöpaikkaväkivaltatyösuhdeautonomy at workdiscriminationemployeesjob characteristicsjob satisfactionjob securityoccupational trainingpersonnel policypersonnel managementwagesworking conditionsarrangement of working timeworkloadsworkers participation YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2006. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita sekä sitä, miten tärkeä asia työ on perhe-elämään ja vapaa-aikaan suhteutettuna. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2006) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2006 on jatkettu edellisenä vuonna aloitettua palkkausjärjestelmien muutosten seuraamista.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were psychosocial working environment, job characteristics, pay systems, job satisfaction, employment security, training and development, capacity to work, and bullying and discrimination at work. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts and organisational structure over the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. Further questions covered team work, and whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. Incidents of bullying and violence were charted. Next set of questions covered autonomy and influence at work, overtime and its compensation, flexible working time arrangements and R's membership in a trade union or professional association. Changes over the past year in workload, physical or mental stress, access to training, or in support from supervisors etc were charted as well as pay systems and satisfaction with the workplace. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace and whether there had been other development initiatives. Other questions covered workplace characteristics and the respondents' participation in job-related training and development. The respondents were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Opinions were charted on employment situation in Finland and what kind of changes were happening in working life in, for instance, relating to management style, possibility to influence decisions, and the financial situation of their organisation. A number of questions investigated how the employees' capacity to work and occupational health and safety had been taken into account at the workplace, the respondents' sickness absences, illnesses, and estimate of own mental and physical capacity to work. The respondents were asked whether they would be willing to give up work. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender or contract type was explored. Background variables included the respondent's gender, age, type of municipality, occupational group, major region (NUTS2), employer type and vocational education. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 2006 telephone interviews. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18 - 64 who worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0 Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? URN:ISBN:978-952-327-860-0 Kunta-alan työolobarometri 2006. Työministeriön tyolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2007) [verkkodokumentti]. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Saatavilla: http://www.ttk.fi/files/94/kunta_alan_tyo_olobarometrii_2006.pdf [Viitattu 14.6.2012] . Kunta-alan työolobarometri 2006. Työministeriön tyolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Laukkanen, E. (2012). Työn laatu Suomessa: Mitä työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista koostetusta laatuindeksistä jää käteen? Työelämän tutkimus 2/2012, 188-197. Työn laatu Suomessa: Mitä työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista koostetusta laatuindeksistä jää käteen? Uronen, Katri (2012). Nuoret aikuiset. Innokkaita työmyyriä vai työelämän uuvuttamia muuleja? Nuorten aikuisten kokemukset työelämän epävarmuudesta ja työhyvinvoinnista Suomessa suhteessa muihin palkansaajiin aikajaksolla 2005-2010. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Nuoret aikuiset. Innokkaita työmyyriä vai työelämän uuvuttamia muuleja? Nuorten aikuisten kokemukset työelämän epävarmuudesta ja työhyvinvoinnista Suomessa suhteessa muihin palkansaajiin aikajaksolla 2005-2010 Ylöstalo, Pekka (2007). Työolobarometri. Lokakuu 2006. Helsinki: Työministeriö. Analyysiyksikkö. Työolobarometri. Lokakuu 2006 daF2668.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2668 2026-03-19T23:22:06Z ddi:codebook:2_5