2026-04-04T15:24:04Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

16512103e6a4178548e979c65f9f025e879198cc84819c2d3fc798d0675c352e 2026-03-23T02:24:40Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish EU Attitudes Autumn 1993 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: EVAn EU-asennetutkimus syksy 1993 Finnish EU Attitudes Autumn 1993 Finnish EU Attitudes Autumn 1993EVAn EU-asennetutkimus syksy 1993 FSD1058urn:nbn:fi:fsd:T-FSD105810.60686/t-fsd1058FSD1058urn:nbn:fi:fsd:T-FSD105810.60686/t-fsd1058 Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) Yhdyskuntatutkimus Centre for Finnish Business and Policy Studies (EVA) Yhdyskuntatutkimus Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive EVAn EU-asennetutkimus syksy 1993 Euroopan integraatioEuroopan unioniEuroopan yhteisöjäsenyysneuvottelutasenteetmielipiteetvaikutuksetmielikuvatpelkotaloudellinen integraatiokansainväliset suhteetattitudeseconomic integrationEuropean Economic CommunityEuropean integrationEuropean UnionFinlandmembership YhteiskuntatieteetValtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueetKansainvälinen politiikka ja järjestötPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetSocial sciencesGovernment, political systems and organisationsInternational politics and organisationsPolitical behaviour and attitudes Tutkimus on neljäs EVAn suomalaisten integraatioajattelua luotaavassa sarjassa, joka käynnistettiin keväällä 1992. Tutkimuksella kartoitetaan suomalaisten odotuksia EY:n jäsenyyden vaikutuksesta Suomeen. Tässä aineistossa käytetään vielä termiä EY eli Euroopan yhteisö, koska Maastrichtin sopimus ei ollut tullut vielä voimaan aineistoa kerättäessä. Vastaajalta kysyttiin aluksi, mikä on hänen kantansa Suomen mahdolliseen EY-jäsenyyteen ja missä määrin tämä kanta riippuu nk. reunaehtojen toteutumisesta, kuinka todennäköisenä hän pitää Suomen liittymistä ja kävisikö hän äänestämässä mahdollisessa EY-kansanäänestyksessä. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan minkälainen vaikutus Suomen mahdollisella EU-jäsenyydellä olisi mm. elinoloihin, elintasoon, hinta- ja palkkatasoon, sosiaaliturvaan, työllisyyteen, kulttuuriin, tieteeseen, oikeusturvaan, sukupuolten tasa-arvoon, eri väestöryhmien asemaan, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ja vastaajan omaan elämään. Vastaaja pyydettiin myös ottamaan kantaa lukuisiin julkisuudessa esillä olleisiin EY-kysymystä koskeviin väitteisiin. Lisäksi hänelle esitettiin erilaisia Euroopan yhteisöön liitettyjä käsityksiä ja pyydettiin arvioimaan miten hyvin ne kuvaavat hänen omaa käsitystään EY:stä. Lopuksi kysyttiin, kuinka tärkeää vastaaja pitää sitä, että Suomi saa eri asioissa neuvottelutavoitteensa läpi. Taustatietoina ovat tiedot vastaajan sukupuolesta, ikäryhmästä, asuinkunnan koosta, asuinläänistä, koulutuksesta, ammattiryhmästä, toimialasta, työnantajan koosta ja vastaajan kuulumisesta ammatillisiin keskusjärjestöihin. Lisäksi kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.The survey charted Finnish expectations of what kind of impact the EU membership would have on Finland. It also contains the citizens' estimates of both Finnish influence as a member of the Union and issues Finland should be able to influence in the European Union. The abbreviation EC, European Community, was still used in this data because the Maastricht Treaty was not yet in force when the data were compiled. The respondents were first asked what their attitude towards Finland's potential membership in the EU was, and to what extent their attitude was dependent on the so-called edge conditions. Familiarity with Finnish EU membership and European integration issues was surveyed. The respondents were asked whether they thought they would vote in the referendum on membership, and whether Finland was likely to join the EU. In addition, the respondents were asked to estimate what kind of impact the EU membership would have on living conditions in Finland, standard of living, national economy, export, business life, interest level, wage level, price and quality of food, arts and culture, education, social security, health services, environment, equality, security policy, democracy, crime, employment, the position of some population groups, etc. The respondents were also asked to what extent they agreed with a number of statements relating to the potential EU membership, its impact on Finland, the need for integration, and who should decide about the membership and when. The survey carried a number of characterisations of the EU, and the respondents were asked whether the characterisations were consistent with their own views (e.g. EU consolidates peace in Europe, takes environmental protection seriously). The respondents were asked how important it was to them that Finland attained certain negotiation goals (e.g. in agricultural policy, hunting and fishing issues) in the membership negotiations. Background variables included the respondent's gender, age group, size of municipality of residence, province of residence, vocational education, industry of employment, occupational group, type of employer, trade union membership, and which party R would vote for if the parliamentary elections were held at that time. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18 - 70-vuotias väestöAhvenanmaaFinnish population aged 18-70 yearsthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Haavisto, Ilkka (2024). Virkistyvät eurovaalit. Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 135. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2024/06/eva-analyysi-no-135.pdf [viitattu 30.8.2024]. Virkistyvät eurovaalit. Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin Haikonen, Jyrki & Kiljunen, Pentti (2003). Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta 1984-2003. Helsinki: Taloustieto. EVA-raportti. Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta 1984-2003 Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle - uusi yhteisvelka torjutaan [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 28.5.2024.https://www.eva.fi/blog/2024/05/28/suomalaiset-eivat-lampene-euroopan-unionin-rahoituksen-kasvattamiselle-uusi-yhteisvelka-torjutaan/ [viitattu 3.9.2024]. Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle - uusi yhteisvelka torjutaan Suomalaisten EY-kannanotot: syksy 1993 (1993). Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA). Suomalaisten EY-kannanotot: syksy 1993 Tuokko, Katja (2012) From Left to West: The position of Vasemmistoliitto on European integration in 1990 - 1998. Poliittisen historian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. hdl:10138/37140 From Left to West: The position of Vasemmistoliitto on European integration in 1990 - 1998 10138/37140 daF1058.por daF1058e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1058 2026-03-19T23:25:54Z ddi:codebook:2_5