2026-04-30T06:10:30Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

14554acc2b9a25d6c7f790b12f6b3dfc6a38b62da06c4634bb4df2cbf5d5e972 2026-03-23T02:26:10Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Quality of Life of the Mentally Disabled 1991: Severely Disabled Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Kehitysvammaisten elämänlaatu 1991: vaikeammin kehitysvammaiset Quality of Life of the Mentally Disabled 1991: Severely Disabled Quality of Life of the Mentally Disabled 1991: Severely DisabledKehitysvammaisten elämänlaatu 1991: vaikeammin kehitysvammaiset FSD2208urn:nbn:fi:fsd:T-FSD220810.60686/t-fsd2208FSD2208urn:nbn:fi:fsd:T-FSD220810.60686/t-fsd2208 Autio, Tiina Henriksson, Anja Kivilä, Tiina Matikka, Leena Qvist, Anne Rehumäki, Marjukka Vesala, Hannu Öhman, Anneli Autio, Tiina Henriksson, Anja Kivilä, Tiina Matikka, Leena Qvist, Anne Rehumäki, Marjukka Vesala, Hannu Öhman, Anneli Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Kehitysvammaisten elämänlaatu 1991: vaikeammin kehitysvammaiset kehitysvammaisetelämänlaatuelinolotarkivapaa-aikasosiaaliset suhteethyvinvointitoimintakykykehitysvammaisten hoitajatasuminenitsemäärääminenactivities of daily livinghousingintellectual impairmentinterpersonal relationsleisure timeliving conditionsmental healthmentally disabled personsquality of lifesocial networkssocial servicessocial skills YhteiskuntatieteetVähemmistötSocial sciencesMinorities Kehitysvammaisten elämänlaatu -projekti aloitettiin Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeiluyksikössä 1989. Projektin ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kehitysvammaisten elämänlaatua ryhmäkeskustelumenetelmän avulla. Toisessa vaiheessa toteutettiin kehitysvammaisten haastattelututkimus. Vaikeammin kehitysvammaisten, joita ei voitu haastatella, elämänlaatua on tutkittu videohavainnoinnin ja lähihenkilöille suunnatun kyselyn avulla. Tässä tutkimuksen osassa tiedusteltiin vaikeammin kehitysvammaisten henkilöiden elämänlaatuun liittyviä kysymyksiä elämän eri osa-alueilla. Lähihenkilöt, esimerkiksi omahoitajat tai omaiset, arvioivat hyvin tuntemansa kehitysvammaisen asumista, päivä- ja työtoimintaa sekä hänen elämäänsä liittyviä yleisiä asioita kuten harrastamista ja sosiaalisia suhteita. Asumista tarkasteltiin esimerkiksi kehitysvammaisen omien vaikutusmahdollisuuksien ja mahdollisten muiden asettamien rajoitteiden kannalta. Päivä- ja työtoimintaa käsittelevät kysymykset koskivat muun muassa toiminnan sisältöä ja mielekkyyttä, suoriutumista annetuista tehtävistä ja uuden oppimista. Yleisiä elämään liittyviä asioita kartoitettiin kysymällä esimerkiksi ruokailutilanteista, omien asioiden hoitamisesta, sosiaalisista suhteista ja onko tutkimuksen kohdehenkilöllä päätösvaltaa omista asioistaan, muun muassa pukeutumisestaan. Tutkimushenkilöiden taustatiedot kerättiin samaan aikaan kuin lievemmin vammaisia haastateltiin. Taustatietoja olivat esimerkiksi syntymävuosi, erityishuoltopiiri, vanhempien peruskoulutus ja ammatti, sisarusten lukumäärä sekä äidinkieli. Taustatietoihin kuului myös henkilön vammaan liittyviä kysymyksiä, kuten liikuntakyky, puheilmaisu ja laitosasuminen. Tutkimushenkilöitä koskevien taustatietojen lisäksi haluttiin kerätä vaikeammin vammaisten puolesta vastanneilta lähihenkilöitä taustatietoja heistä itsestään. Koska osa lähihenkilöistä oli kehitysvamma-alan työntekijöitä ja osa omaisia, kartoitettiin heiltä vähän erilaisia taustatietoja. Kaikille yhteiset taustakysymykset olivat sukupuoli ja syntymävuosi. Työntekijöiltä kysyttiin ammattinimike, työkokemus kehitysvamma-alalta ja kuinka kauan hän on tuntenut tutkimushenkilön. Omaisilta kysyttiin heidän sukulaisuussuhdettaan tutkimushenkilöön.The project on the quality of life of the mentally disabled was set in motion by the research unit of the Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities in 1989. The data were collected with the help of video observation and questionnaires aimed at their support persons, because interviews were not possible to conduct. The quality of life of the severely disabled was studied from several viewpoints. Their support persons, such as nurses or family members, assessed the housing, hobbies, social relationships, work and daily activities of the disabled person they worked with. Housing was examined by asking about chances to influence housing conditions as well as limitations set by others. The questions on work and daily activities included the content and meaningfulness of the activities, the disabled person's ability to perform certain tasks, and learning new skills. Other areas of life were investigated by asking about dining, managing one's own affairs, social relationships, and whether the target person had the power to decide on his/her clothing, for example. The background information was collected at the same time with the interviews of the mildly disabled. Background variables included the target person's year of birth, mother tongue, Special Services District, parents' education level and occupation, and the number of siblings. Relating to target person's disability, questions about mobility, oral expression, and living in institutions were asked. In addition to the background information on target persons, some background information on the support persons was collected as well. Because some of the support persons were health care professionals and others family members, the questions varied slightly according to the respondent. The common background variables included the respondent's gender and year of birth. The health care professionals were asked about their job title, work experience in the field, and how long they had known the target person. The family members were asked how they were related to the target person. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Yli 18-vuotiaat Suomessa asuvat vaikeammin kehitysvammaiset henkilötAhvenanmaaFinnish severely disabled persons aged 18 or over and living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandomProbability: Systematic randomProbability.SystematicRandom Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFaceSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Ainakin puolet onnellinen (1991). Filminova. Kehitysvammaliitto, 1991. Videotallenne. Ainakin puolet onnellinen Autio, Tiina & Öhman, Anneli (1995). Ystävyys, rakkaus ja elämänlaatu: kehitysvammaisten elämänlaatu -projekti. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Selkokirja. Ystävyys, rakkaus ja elämänlaatu: kehitysvammaisten elämänlaatu -projekti Elämänlaadun kysymyksiä: kehitysvammaisten elämänlaatu -projektin haastattelu- ja kyselylomakkeet (1993). Toim. Matikka, Leena.Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita; 8. Elämänlaadun kysymyksiä: kehitysvammaisten elämänlaatu -projektin haastattelu- ja kyselylomakkeet Henriksson, Anja (1991). Kehitysvammaiset elämänlaatutyöryhmässä: kehitysvammaisten aikuisten elämänlaatutyöryhmän työskentelyn kuvailua ja arviointia. Aikuiskoulutuksen syventävien opintojen tutkielma: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos (lyhennelmä julkaistu Kehitysvammaliiton julkaisuja 4/1992). Kehitysvammaiset elämänlaatutyöryhmässä: kehitysvammaisten aikuisten elämänlaatutyöryhmän työskentelyn kuvailua ja arviointia Kivilä, Tiina (1994). Näin minä asun: itsenäisyys, päätösmahdollisuudet sekä sosiaalinen vuorovaikutus eri asumismuodoissa. Pro gradu -tutkielma: Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikan laitos. Näin minä asun: itsenäisyys, päätösmahdollisuudet sekä sosiaalinen vuorovaikutus eri asumismuodoissa Koho, Pirkko (1998). Kommunikaatiokyvyn yhteys vaikeimmin kehitysvammaisten elämänlaatuun. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Kommunikaatiokyvyn yhteys vaikeimmin kehitysvammaisten elämänlaatuun Matikka, Leena (1994). The quality of life of adults with developmental disabilities in Finland. In: Quality of life for persons with disabilities: international perspectives and issues (ed. David Goode), 22-38. Cambridge: Brookline Books. The quality of life of adults with developmental disabilities in Finland Matikka, Leena (1996). Effects of psychological factors on the perceived quality of life of people with intellectual disabilities. Journal of Applied Research in Intellectual Disabilities 9, 115-128. Effects of psychological factors on the perceived quality of life of people with intellectual disabilities Matikka, Leena (1999). Kehitysvammaisten ja muun väestön elämänlaadun vertailu lama-Suomessa. Teoksessa: Kehitysvammatutkimusta 1997: artikkeleita 3. kehitysvammatutkimuksen konferenssista (toim. Hannu Vesala), 60-74. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja; 78. Kehitysvammaisten ja muun väestön elämänlaadun vertailu lama-Suomessa Matikka, Leena (2000). Comparability of quality-of-life studies of the general population and people with intellectual disabilities. Scandinavian Journal of Disability Research 2(1), 83-102. Comparability of quality-of-life studies of the general population and people with intellectual disabilities Matikka, Leena M. & Vesala, Hannu T. (1997). Acquiescence in quality-of-life interviews with adults who have mental retardation. Mental Retardation 35(2), 75-82. Acquiescence in quality-of-life interviews with adults who have mental retardation Qvist, Anne (1992). Vaikeammin kehitysvammaisten elämänlaatutietoa: lähihenkilökyselyn tuloksia taulukoina. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita; 7. Vaikeammin kehitysvammaisten elämänlaatutietoa: lähihenkilökyselyn tuloksia taulukoina Tahdon elää itse: ryhmäkeskusteluja kehitysvammaisten elämänlaadusta / suunn. Anneli Öhman; kuvaus Reijo Meronen. Kehitysvammaliitto, 1990. Videotallenne. Tahdon elää itse: ryhmäkeskusteluja kehitysvammaisten elämänlaadusta Työ on tärkeää: ryhmäkeskusteluja kehitysvammaisten elämänlaadusta / suunn. Anneli Öhman; kuvaus Reijo Meronen. Kehitysvammaliitto, 1996. Videotallenne. Työ on tärkeää: ryhmäkeskusteluja kehitysvammaisten elämänlaadusta Vesala, Hannu (1992). Vaikeammin kehitysvammaisten päivätoiminta: lähihenkilökyselyn tuloksia. Kehitysvammaliiton julkaisuja; 14/1992. Vaikeammin kehitysvammaisten päivätoiminta: lähihenkilökyselyn tuloksia Öhman, Anneli (1993). Vaikeammin vammaisten sosiaaliset suhteet. Kehitysvammaliiton julkaisuja; 17. Vaikeammin vammaisten sosiaaliset suhteet daF2208.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2208 2026-03-19T23:31:34Z ddi:codebook:2_5