2026-05-14T14:31:54Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

13505a47a870f3f092fd8f37f171042f165155029027fe94ced4b76a1c922354 2026-03-23T02:28:09Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2004: ikääntyneiden käyntihaastattelut Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Welfare and Services in Finland 2004: Face-to-Face Interviews of the Elderly Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2004: ikääntyneiden käyntihaastattelut Welfare and Services in Finland 2004: Face-to-Face Interviews of the ElderlySuomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2004: ikääntyneiden käyntihaastattelut FSD2885urn:nbn:fi:fsd:T-FSD288510.60686/t-fsd2885FSD2885urn:nbn:fi:fsd:T-FSD288510.60686/t-fsd2885 Moisio, Pasi Moisio, Pasi Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Welfare and Services in Finland 2004: Face-to-Face Interviews of the Elderly hyvinvointielinolotpalvelutterveyshyvinvointipolitiikkasosiaalipolitiikkasosiaaliturvasosiaalipalvelutterveyspalvelutterveyspolitiikkaterveydenhuoltoindikaattoritsosiaali-indikaattoritactivities of daily livingcare of the elderlyelderlyfamily policyhealthhealth policyhealth serviceshome helphousing for the elderlyliving conditionsquality of lifesatisfactionwelfare policysocial networkssocial servicessocial welfarewell-being (health) YhteiskuntatieteetTerveyspalvelut ja terveyspolitiikkaSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSocial sciencesHealth care services and policiesSpecific social services: use and availability Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota luotettavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto perustuu yli 79-vuotiaiden käyntihaastatteluihin. Vastaajien vanhempia ja lapsuutta käsiteltiin kysymällä vanhempien ammatteja ja vastaajan käsitystä lapsuudenkotinsa varakkuudesta. Kysyttiin myös vastaajan ammattiasemaa ja viimeistä ammattia. Lisäksi kysyttiin minkä ikäisenä vastaaja on siirtynyt kokonaan eläkkeelle sekä onko hän ollut osa-aikaeläkkeellä sitä ennen, ja kuinka pitkään. Asumista koskevia kysymyksiä olivat asunnon hallintamuoto sekä onko kysymyksessä palvelutalo. Lisäksi kysyttiin asunnon huoneluku ja pinta-ala. Tyytyväisyyttä asumiseen ja asuinalueeseen kartoitettiin tiedustelemalla vastaajien mielipidettä erilaisista asuntoon liittyvistä piirteistä. Näitä piirteitä olivat mm. asunnon koko, varusteet, asumisen kustannukset, liikenneyhteydet, kaupalliset ja kunnalliset palvelut sekä asuinalueen luonto ja puistot. Tiedusteltiin myös koettiinko asunnossa olevan puutteita sekä ovatko palvelut riittävän lähellä asuinpaikkaa. Taloudellista hyvinvointia kartoitettiin kysymällä jääkö rahaa säästöön ja onko vastaaja joskus pelännyt, että häneltä loppuu ruoka ennen kuin hän saa rahaa ostaakseen lisää. Seuraavan osion aiheena oli terveys ja terveyspalvelujen käyttö. Näitä asioita koskivat kysymykset omasta terveydentilasta, liikunnan harrastamisesta, alkoholin käytöstä ja tupakoinnista. Lisäksi kysyttiin onko vastaajalla jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä elämää. Kysyttiin myös lääkärin tai sairaanhoitajan tarkastuksista viimeisten 12 kuukauden aikana. Haluttiin myös tietää mistä ensisijaisesti yritetään saada vastaanottoaikaa äkillisessä sairaustapauksessa. Kysyttiin myös onko vastaaja ollut sairauden takia sairaalassa hoidettavan viimeisten 12 kuukauden aikana sekä ovatko jotkin seikat haitanneet hoidon saamista ja onko tarpeellista hoitoa jouduttu kohtuuttomasti odottamaan. Lopuksi kartoitettiin hampaisiin tai hammasproteeseihin liittyviä vaivoja sekä tiedusteltiin, missä hammaslääkärissä vastaaja oli käynyt. Päivittäistä avun tarvetta ja saantia koskevat kysymykset käsittelivät mm. sitä, kuinka usein ja keneltä vastaajat saivat apua. Lisäksi haluttiin tietää saivatko vastaajat apua päivittäisissä toimissa toimintakyvyn alentumisen vuoksi ja keneltä apua saatiin. Kysyttiin myös oliko erilaisia palveluja haettu viimeisten 12 kuukauden aikana ja oliko palvelu riittävää. Tiedusteltiin myös mitkä olivat päivittäisen selviytymisen kannalta tärkeimmät palvelut ja aiheuttavatko näiden palvelujen maksut taloudellisia ongelmia. Sosiaalisia verkostoja ja osallistumista käsiteltiin kysymällä hoitaako tai auttaako vastaaja säännöllisesti joitakin henkilöitä ja kuinka usein hän tapaa sukulaisiaan ja ystäviään. Tiedusteltiin myös kuinka tyytyväisiä oltiin ihmissuhteisiin ja tuen saantiin perheeltä ja ystäviltä. Esitettiin myös useita ajatuksiin ja tunteisiin liittyviä kysymyksiä sekä jokapäiväiseen elämään liittyviä väittämiä. Tiedusteltiin myös harrastuksista, pyydettiin arviota elämänlaadusta ja tiedusteltiin mielipidettä omasta terveydestä. Kysyttiin myös kuinka tyytyväisiä oltiin erilaisiin asioihin elämässä. Asenteita kartoitettiin kysymällä mikä olisi henkilökohtaista hoitoa ja apua tarvitsevan ikääntyneen paras asumisen muoto sekä kenen pitäisi kantaa päävastuu vanhusten hoidosta Suomessa. Kysyttiin myös mikä olisi paras tapa turvata pitkäaikaisen hoidon rahoitus tulevaisuudessa. Kysyttiin syrjitäänkö Suomessa ikääntyneitä, pyydettiin mielipidettä sosiaaliturvan tasosta sekä esitettiin väittämiä sosiaalipalveluista ja terveyden- ja sairaanhoidosta. Lopuksi pyydettiin arviota kotitalouden taloudellisen tilanteen ja oman elämäntilanteen yleisestä kehityksestä lähitulevaisuudessa. Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko sekä käytettävissä oleva rahatulo, sukupuoli, ikä, maakunta, kuntaryhmä ja koulutus (3-luokkainen ISCED-luokittelu).Welfare and Services in Finland is a panel survey that combines telephone and face-to-face interviews, postal surveys and register data. The aim of the study is to offer up-to-date, reliable and extensive research data on Finnish welfare and the use of welfare services. This dataset is based on data collected through face-to-face interviews from people aged over 79. Main topics included parents and childhood, housing, economic circumstances, physical and mental health, accessibility and use of health services, need for care and assistance, social networks, and feelings about own life. First, the respondents were asked about their parents' latest occupations, financial circumstances in the childhood home, the respondent's status in employment and occupation before retiring, and age when retired. Relating to current housing, questions charted tenure, number of rooms, floor area, satisfaction with various aspects of the housing, and difficulties with the home. Some questions studied the respondents' economic circumstances, for example, savings and ability to pay for food. They were also asked whether different services were close enough to their home (e.g. grocery shop, bank). Relating to health, questions were asked about health status, exercise habits, alcohol consumption, smoking, limiting long-term illnesses or disabilities and their effects on daily life, and visits to a doctor, nurse or hospital in the previous 12 months. Further questions probed where the respondents would primarily try get a doctor's appointment during daytime, whether they had received sufficient care for health problems, which reasons had potentially hampered receiving treatment, and whether they had had to wait unreasonably long to receive treatment (e.g. to get a doctor's appointment in a health centre). Dental health and visits to a dentist were surveyed as well as prescription drugs, over-the-counter drugs and natural remedies used. Need for care and assistance was charted by asking about managing with daily activities without help, help received for different activities, sufficiency of and satisfaction with the assistance received, person or organisation who helped the respondents the most, services requested in the previous 12 months, the most important services in terms of daily life, and financial problems caused by service fees. With regard to social networks and participation, the respondents were asked whether they assisted or looked after a person close to them, how often they were in touch with different people, how satisfied they were with their relationships and support received from other people, whether they had felt lonely in the previous two weeks, whether they had enough time to do things and enough activities during the day, and which activities they had done in the previous two weeks (e.g. participated in the activities of an organisation or association, tutored or mentored other people). Several questions relating to thoughts and feelings were presented (e.g. "Do you get angry more easily than before?"). Further questions charted perceptions of the quality of life as well as satisfaction with own health, experiences of physical pain, enjoyment of life, sense of significance, ability to focus on things, sense of security or insecurity in daily life, healthiness of physical environment, ability to do things (in terms of, for instance, money and energy), ability to move, satisfaction with various things in life (e.g. neighbourhood of residence), negative feelings, and experiences of great personal significance in the previous two years. Finally, relating to attitudes, the respondents' views were charted on the best housing alternative for elderly people who require care and assistance, the body that should hold the main responsibility for elderly care in Finland, respect of younger age groups for the ageing population, ways in which the funding for elderly care could be safeguarded, discrimination against the elderly in Finland, preferable ways of providing health services, and the development of the household's economic situation and own life circumstances in the future. Background variables included the respondent's age, gender, and education (3-level ISCED classification) as well as disposable income of the household, region of residence, degree of urbanisation of the municipality of residence, household size, and number of children in the household. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Yli 79-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilötAhvenanmaaPeople aged 80 years or older residing permanently in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFaceFace-to-face interviewInterview.FaceToFace Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.The dataset is (C) available only for research including master's theses. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Miettinen, Mariella (2017). Vanhusten elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät vuosina 2004 ja 2013. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma. Vanhusten elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät vuosina 2004 ja 2013. Moisio, Pasi (2006). HYPA 2004 aineistokuvaus. Hyvinvointi & Palvelut 2004 -kyselyn aineistokuvaus. Helsinki: Stakes. Stakesin työpapapereita 6/2006. URN:NBN:fi-fe201204193731 HYPA 2004 aineistokuvaus. Hyvinvointi & Palvelut 2004 -kyselyn aineistokuvaus URN:NBN:fi-fe201204193731 Palomäki, Liisa-Maria (2013). Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4), 378 - 394. Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua Suomalaisten hyvinvointi 2006 (2006). Toim. Kautto, Mikko. Helsinki: Stakes. Suomalaisten hyvinvointi 2006 Suomalaisten hyvinvointi 2014 (2014). Toim. Vaarama, Marja & Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura & Moisio, Pasi & Muuri, Anu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-015-3 Suomalaisten hyvinvointi 2014 URN:ISBN:978-952-302-015-3 daF2885.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2885 2026-03-19T23:10:29Z ddi:codebook:2_5