2026-05-30T14:41:58Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

0d80f06728839496d185a51a646736f83595fad2b74c2b7ee78f74ccc59af4da 2026-03-23T02:31:58Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Children's views on prestige and dominance in Colombia, Finland and the United States 2021-2022 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Lasten näkemyksiä arvovallasta ja dominoinnista Kolumbiassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa 2021-2022 Children's views on prestige and dominance in Colombia, Finland and the United States 2021-2022 Children's views on prestige and dominance in Colombia, Finland and the United States 2021-2022Lasten näkemyksiä arvovallasta ja dominoinnista Kolumbiassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa 2021-2022 FSD3852urn:nbn:fi:fsd:T-FSD385210.60686/t-fsd3852FSD3852urn:nbn:fi:fsd:T-FSD385210.60686/t-fsd3852 Sequeira, Maija-Eliina 0000-0003-2882-5381 Afshordi, Narges 0000-0003-1398-7644 Kajanus, Anni 0000-0002-7942-6308 Sequeira, Maija-Eliina 0000-0003-2882-5381 Afshordi, Narges 0000-0003-1398-7644 Kajanus, Anni 0000-0002-7942-6308 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Lasten näkemyksiä arvovallasta ja dominoinnista Kolumbiassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa 2021-2022 lapset (ikäryhmät)videovuorovaikutussosiaalinen kognitiokokeet (tutkimustoiminta)auktoriteettivaltavaikutusvaltavaikuttaminenhierarkiakäsityksetchildrensocial interactioncognitive processesreasoningtestssocial influenceauthoritysocial behaviourprestige YhteiskuntatieteetLapsetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSocial sciencesChildrenSocial behaviour and attitudes Tutkimuksessa käsitellään lasten suhtautumista dominointiin ja arvovaltaan Kolumbiassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään 1) tunnistavatko ja erottavatko lapset dominoinnin ja arvovallan, 2) oppivatko lapset mieluummin dominoivalta vai arvovaltaiselta hahmolta, 3) osoittavatko lapset johtajuuden dominoivalle vai arvovaltaiselle hahmolle ja 4) identifioituvatko lapset itse enemmän dominoivaan vai alisteiseen hahmoon. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin käsitysten eroavaisuuksia maiden välillä. Tutkimus toteutettiin koeasetelmana, jossa lapsille näytettiin videoita ja kuvia sekä esitetiin kuhunkin videoon ja kuvaan liittyvä kysymys. Aluksi lapselle näytettiin kaksi videota, jotka molemmat toistettiin kaksi kertaa. Ensimmäisessä videossa näytettiin dominoivan hahmon ja alisteisen päähenkilön Timan (Dimo) välinen vuorovaikutustilanne. Toisessa videossa puolestaan näytettiin arvovaltaisen hahmon ja Timan välinen vuorovaikutustilanne. Molemmissa kohtauksissa Tima mukautuu kyseiseen hahmoon piirtämällä samalla värillä kuin hän tai käyttämällä samaa eläintä kuvassaan. Kohtaukset eroavat toisistaan siten, että dominoivan hahmon kohdalla Tima oli pakotettu tekemään niin, mutta arvovaltaisen hahmon kohdalla Tima kopioi hahmoa vapaaehtoisesti. Kummankin videon jälkeen lapselta kysyttiin, kumman hahmon hän ajattelee olevan vanhempi. Lapset vastasivat kysymyksiin osoittamalla jotakin ruudulla näkyvää hahmoa. Lapselta kysyttiin lisäksi kumman viereen Tima haluaa istua, kummasta hän tykkää enemmän ja kumpaa hän pelkää enemmän. Seuraavassa osiossa Lapselle näytettiin kuva, jossa oli arvovaltainen hahmo, dominoiva hahmo ja uudenlainen esine. Lapselle kerrottiin, miten kumpikin hahmo nimittää esinettä, minkä jälkeen lapsen tuli itse nimetä esine. Kyseinen tehtävä toistettiin kolme kertaa kolmella eri joukolla uusia esineitä ja nimiä. Seuraavassa osiossa lapselle näytettiin kuva samoista hahmoista, joilla oli erilaiset hatut päässään. Tämän jälkeen lapsen tuli osoittaa kumman hatun Tima haluaa laittaa päähänsä. Seuraavaksi kuvattiin tilanne, jossa jäljelle jää vain yksi karkki hahmojen kesken, eikä Tima osaa päättää kenen pitäisi saada se. Lapselta kysyttiin, kumman hahmoista pitäisi päättää asiasta. Edelleen kysyttiin, kumpi hahmoista osaisi ratkaista videon katsomiseen liittyvän ristiriitatilanteen paremmin. Lisäksi lapselta kysyttiin, kummasta hahmosta hän tykkää enemmän. Tämän jälkeen lapselta tiedusteltiin, kumpi hahmoista pitää karhuista ja appelsiineista sekä kumpi asuu talossa, jossa on harmaa ovi. Lopuksi lapselle näytettiin kuva kahdesta uudesta hahmosta, joista toinen oli dominoiva ja toinen alisteinen. Lapsen piti osoittaa, kumpi hahmoista hän itse olisi. Dominoivissa kohtauksissa käytettiin esimerkiksi aggressiivista äänensävyä ja mielipiteen pakottamista, kun taas arvovaltaa esittävissä kohtauksissa käytettiin ystävällistä äänensävyä ja mielipiteen jakamista vain silloin, kun sitä kysytään. Ensimmäinen kysymyssarja (tunnistaminen ja erottaminen) sekä viimeinen kysymys (itsetunnistus) ovat peräisin aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Toinen kysymyssarja (oppiminen ja johtaminen) kehitettiin tätä tutkimusta varten. Taustatietoina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli ja ikä sekä tieto maasta, jossa koe on suoritettu.The study examines children's attitudes towards dominance and prestige in Colombia, Finland and the United States. The study sought to determine 1) whether children recognize and distinguish between dominance and prestige, 2) whether children prefer to learn from a dominant or prestigious character, 3) whether children assign leadership to a dominant or prestigious character, and 4) whether children self-identify more with a dominant or subordinate character. The study also examined differences in perceptions between countries. The study was conducted in an experimental setting, where children were shown videos and pictures and asked a question related to each video and picture. Initially, the child was shown two videos, both of which were played twice. The first video showed the interaction between the dominant character and the subordinate main character, Dimo. The second video showed the interaction between the prestigious character and Tima. In both scenes, Dimo adapts to the character in question by drawing in the same colour as him or by using the same animal in the picture. The difference between the scenes is that in the case of the dominant character, Dimo was forced to do so, but in the case of the prestigious character, Dimo copied the character voluntarily. After each video, the child was asked which character they thought was older. Children answered the questions by pointing to one of the characters on the screen. The child was also asked which one Dimo likes to sit next to, which one he/she likes more and which one he/she is more afraid of. In the next section, the child was shown a picture with an prestigious character, a dominant character and a new type of object. The child was told how each character calls the object, and then the child had to name the object himself. This task was repeated three times with three different sets of new objects and names. In the next section, the child was shown a picture of these characters with different hats on their heads. The child then had to point out which hat Dimo would wear. Next, a situation was described where there is only one candy left between the characters and Dimo cannot decide who should get it. The child was asked which of the characters should decide. The child was also asked which of the characters would be better at solving the conflict of watching the video. The child was also asked which character he or she liked better. The child was then asked which of the characters likes bears and oranges and which one lives in a house with a grey door. Finally, the child was shown a picture of two new characters, one dominant and one subordinate. The child had to point out which one of the characters he or she would be. In dominant scenes, for example, an aggressive tone of voice and forcing an opinion were used, while in authoritative scenes, a friendly tone of voice and sharing an opinion only when asked were used. The first set of questions (identification and discrimination) and the last set of questions (self-recognition) are drawn from previous studies. The second set of questions (learning and leadership) was developed for this study. Background variables included the respondent's gender and age and the country in which the experiment was taken. SuomiKolumbiaYhdysvallatFinlandColombiaUnited States of America SuomiKolumbiaSanta MartaYhdysvallatFinlandColombiaSanta MartaUnited States of America HenkilöIndividualIndividualIndividual 4-11-vuotiaat lapset Suomessa, Kolumbiassa ja YhdysvalloissaChildren aged 4-11 in Finland, Colombia and the USA KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.PurposiveEi-todennäköisyysotanta: itsestään muotoutunut näyteNonprobability.AvailabilityNon-probability: PurposiveNonprobability.PurposiveNon-probability: AvailabilityNonprobability.Availability Kontrolloitu koe: virtuaalinen koeExperiment.WebBasedWeb-based experimentExperiment.WebBased Tekniset keruuvälineetTechnicalInstrumentsOsallistujatehtäväParticipantTasksStrukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredTechnical instrument(s)TechnicalInstrumentsParticipant tasksParticipantTasksStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Sequeira, Maija-Eliina (2024). Becoming an adequate child : Learning to relate to others in cultural context. Doctoral dissertation. Dissertationes Universitatis Helsingiensis 261/2024. Helsinki: University of Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-84-0305-0 Becoming an adequate child : Learning to relate to others in cultural context URN:ISBN:978-952-84-0305-0 Sequeira, Maija-Eliina, Afshordi, Narges, and Kajanus, Anni (2024). Prestige and dominance in egalitarian and hierarchical societies: Children in Finland favor prestige more than children in Colombia or the USA. Evolution and Human Behavior, 45(4). https://doi.org/10.1016/j.evolhumbehav.2024.05.005 Prestige and dominance in egalitarian and hierarchical societies: Children in Finland favor prestige more than children in Colombia or the USA 10.1016/j.evolhumbehav.2024.05.005 daF3852_eng.sav daF3852_eng.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3852 2026-03-19T23:40:15Z ddi:codebook:2_5