2026-05-01T11:26:00Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

0ba4619a428563a0b384f0f0981da8159f9571c21893dcdd7214f3be8d55646d 2026-03-23T02:29:57Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: ISSP 2019: Social Inequality V: Finnish Data Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: ISSP 2019: eriarvoisuus V: Suomen aineisto ISSP 2019: Social Inequality V: Finnish Data ISSP 2019: Social Inequality V: Finnish DataISSP 2019: eriarvoisuus V: Suomen aineisto FSD3431urn:nbn:fi:fsd:T-FSD343110.60686/t-fsd3431FSD3431urn:nbn:fi:fsd:T-FSD343110.60686/t-fsd3431 International Social Survey Programme (ISSP) Melin, Harri 0000-0003-3203-9228 International Social Survey Programme (ISSP) Melin, Harri 0000-0003-3203-9228 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive ISSP 2019: eriarvoisuus V: Suomen aineisto eriarvoisuushierarkiaoikeudenmukaisuustuloerotverotusristiriidatyhteiskuntarakenneyhteiskuntaluokatsosiaalinen kerrostuneisuuskoulutustasoammattiasemamenestyminentasa-arvotulonjakotoimeentuloequal opportunityincomeincome distributionqualificationssocial classsocial conflictsocial inequalitysocial justicesocial stratificationsocial successstatus in employmenttaxationwage determination YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenYhteiskunnallinen ja ammatillinen liikkuvuusSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionSocial and occupational mobility Vuoden 2019 International Social Survey Programme (ISSP) -aineisto käsitteli taloudellista eriarvoisuutta. Vastaajilta tiedusteltiin suhtautumista eri sosiaalisten ryhmien, ammattien ja yhteiskuntien välisiin tuloeroihin. Lisäksi kyselyssä käsiteltiin vastaajan sosioekonomista tilannetta, verotusta ja yhteiskuntaryhmien välisiä konflikteja. Edellinen eriarvoisuuteen liittyvä ISSP-kysely kerättiin vuonna 2009. Aluksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, kuinka tärkeitä erilaiset asiat ovat elämässä etenemisen kannalta, kuten vanhempien varallisuus, kunnianhimo, sosiaaliset verkostot, korruptio ja sukupuoli. Lisäksi kysyttiin käsityksiä rikkaiden ja köyhien maiden varallisuuserojen oikeudenmukaisuudesta ja mitä eri ammattiryhmien edustajat ansaitsevat ja mitä heidän pitäisi ansaita. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin väittämien avulla, ovatko tuloerot vastaajan omassa maassa liian suuret ja kenen tulisi ottaa yhteiskunnassa vastuuta tuloerojen kaventamisesta. Vastaajalta kysyttiin myös kantaa nykyisen hallituksen politiikkaan ja Suomen verotasoon. Seuraavaksi tiedusteltiin, onko Suomessa eri sosiaaliryhmien välillä ristiriitoja. Lisäksi kysyttiin, mihin vastaaja sijoittaa itsensä kymmenportaisella yhteiskunnan hyvä- ja huono-osaisuutta mittaavalla asteikolla tällä hetkellä, lapsuudenkodissa ja kymmenen vuoden päästä. Edelleen kysyttiin, mitkä asiat ovat tärkeitä palkan määräytymisessä. Yhteiskunnan hierarkkisuutta selvitettiin esittämällä vastaajalle viisi erilaista yhteiskunnan hierarkiaa kuvaavaa kuviota ja kysymällä, mikä kuvioista vastaa eniten tilannetta vastaajan omassa maassa ja millainen tilanteen pitäisi olla. Vastaajalta pyydettiin myös tietoja hänen tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteestaan. Kyselyn taustatietoina olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, suuralue, ammatti, koulutusaste, uskonnollinen jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, lasten lukumäärä, tulot, siviilisääty ja kuntaryhmitys. Lisäksi kyselyssä on tietoja vastaajan puolisosta ja vanhempien ammateista.The 2019 International Social Survey Programme (ISSP) studied economic inequality in Finland. The respondents' attitudes were surveyed on income disparity between social groups, occupations and societies as well as which actors in society should solve these disparities. In addition, the survey charted the respondents' socio-economic situation, Finnish taxation, and conflicts between social groups. The previous ISSP survey regarding inequality was collected in 2009. First, the respondents' opinions were charted concerning the importance of different factors for succeeding in life, such as parents' wealth, ambition, social networks, corruption, or gender. Additionally, views were canvassed on fairness of differences in wealth between rich and poor countries. The respondents were also asked to estimate what persons in different occupations earned (euros/month, gross) and what the respondents thought they ought to be paid. Next, the respondents were presented with a set of statements that they were asked to agree or disagree with on a 5-point Likert scale. The questions concerned, for example, whether income disparity was too great in Finland, who should intervene with income disparity, whether the policies of the government were justified and whether the current level of taxation was justified. The respondents also placed themselves on a 10-point scale according to whether they considered themselves to be at the top or the bottom in society - currently, in childhood home and ten years into the future. Their views were also enquired on which factors they deemed important in deciding one's level of pay. Views on the hierarchical structure of society were examined by showing the respondents five figures representing differently built societies and asking which of the figures corresponded most closely to the situation in the respondent's own country, and which figure corresponded most closely to an optimal situation. The respondents were also asked questions regarding their economic situation at the time of the survey. Background variables included, for instance, gender, year of birth, region of residence (NUTS2), occupation, educational background, religious affiliation, which party the respondent voted for in previous elections, number of children, income, marital status, and statistical grouping of municipalities (urban, semi-urban, rural). The survey also included questions concerning the respondent's spouse/partner and parents' occupations. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15 - 74-vuotiaat suomalaisetPeople aged 15 - 74 residing in Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandomProbability: Systematic randomProbability.SystematicRandom Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWIItsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Breznau, Nate, Lisa Heukamp, Hung HV Nguyen, and Tom Knuf. 'The Moderating Role of Government Heuristics in Public Preferences for Redistribution.” Journal of European Social Policy 35, no. 1 (2025): 21-39. doi:10.1177/09589287241290742. The Moderating Role of Government Heuristics in Public Preferences for Redistribution 10.1177/09589287241290742 Carriero, Renzo. 'Should We Care about Pay Ratios? Dealing with ISSP Questions on Actual and Ideal Wages from a Comparative Perspective.” International Journal of Social Research Methodology 28, no. 2 (2025): 221-29. doi:10.1080/13645579.2024.2349524. Should We Care About Pay Ratios? Dealing with Issp Questions on Actual and Ideal Wages from a Comparative Perspective 10.1080/13645579.2024.2349524 Dimova, Lilia; Dimov, Martin. (2023) Are the Subjective Social Status Inequalities Persistent? International Journal of Sociology. https://doi.org/10.1080/00207659.2023.2244266 Are the Subjective Social Status Inequalities Persistent? 10.1080/00207659.2023.2244266 Eder, A., & Höllinger, F. (2023) Notions of Fair Earnings for High-Status and Low-Status Professions. Osterreichische Zeitschrift fur Soziologie 48(1):37-51. doi: https://doi.org/10.1007/s11614-023-00511-9. Notions of Fair Earnings for High-Status and Low-Status Professions 10.1007/s11614-023-00511-9 Gaspar, A., Cervone, C., Durante, F., Maass, A., Suitner, C., & Valtorta, R. R. (2023) A Twofold Subjective Measure of Income Inequality. Social Indicators Research 168(1-3):25-43. https://doi.org/10.1007/s11205-023-03121-w. A Twofold Subjective Measure of Income Inequality 10.1007/s11205-023-03121-w Gáspár, Attila, Carmen Cervone, Federica Durante, Anne Maass, Caterina Suitner, Roberta Rosa Valtorta, and Michela Vezzoli. 'Inequality Perception and Preferences Globally and Locally - Correlational Evidence from a Large-Scale Cross-Country Survey.” Journal of Economic Inequality, 2024. doi:10.1007/s10888-024-09647-4. Inequality Perception and Preferences Globally and Locally - Correlational Evidence from a Large-Scale Cross-Country Survey 10.1007/s10888-024-09647-4 Hadler, Markus and Neumayr, Albin. (2023) The Perception of Social Inequality around the Globe. Editorial Introduction to the 2019 Issp Social Inequality Module and Selected Country-Level Findings. International Journal of Sociology 53(5). doi: https://doi.org/10.1080/00207659.2023.2251788. The Perception of Social Inequality around the Globe. Editorial Introduction to the 2019 Issp Social Inequality Module and Selected Country-Level Findings 10.1080/00207659.2023.2251788 Hajdu, Gábor. 'Perceived Income Inequality, Perceived Unfairness and Subjective Social Status in Europe.” Socio-Economic Review (2024): 1-23. doi:10.1093/ser/mwae055. Perceived income inequality, perceived unfairness and subjective social status in Europe 10.1093/ser/mwae055 HILLEN, SVEN, and NILS D STEINER. 'Rising Inequality and Public Support for Redistribution.” European Journal of Political Research 64, no. 1 (2025): 442-55. doi:10.1111/1475-6765.12696. Rising inequality and public support for redistribution 10.1111/1475-6765.12696 Hirvonen, Laura (2023). Katsaus hyvinvointivaltion tulonjaon trendeihin: Puoluekannatuksen yhteys suomalaisten tuloeroasenteisiin. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Katsaus hyvinvointivaltion tulonjaon trendeihin: Puoluekannatuksen yhteys suomalaisten tuloeroasenteisiin URN:NBN:fi:tuni-202305024963 Kotiranta, Laura (2021). Pienituloisuuden yhteys taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kokemuksiin Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Maisterintutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109083668 Pienituloisuuden yhteys taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kokemuksiin Suomessa URN:NBN:fi:hulib-202109083668 Krupavičius, Algis, Ligita Šarkutė, Armand Krasniqi and Christos Ap Ladias. 2024. "Perceived and Desired Images of Society: How (Un) Equal Is Society?". Region Science Inquiry 16(1):55-70. Perceived and Desired Images of Society: How (Un) Equal Is Society? Lee, Sang-Jic, Dongkyu Kim and Mi-son Kim. 2024. "Comparative Analysis of Inequality Perception Gaps: Explaining the Gaps between Objective and Subjective Income Inequality across 40 Countries." in WAPOR 2024 Annual Conference, https://wapor.org/wp-content/uploads/Lee-Kim-Kim_Comparative-Analysis-of-Inequality-Perception-Gaps-Explaining-the-Gaps.pdf. Seoul. Comparative Analysis of Inequality Perception Gaps: Explaining the Gaps between Objective and Subjective Income Inequality across 40 Countries. Lehtinen, Juho (2025). Luokan velvoittamana? : Luokkatietoisuuden ja sosiaalisen uusintamisen yhteys ammatilliseen järjestäytymiseen. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504304551 Luokan velvoittamana? : Luokkatietoisuuden ja sosiaalisen uusintamisen yhteys ammatilliseen järjestäytymiseen URN:NBN:fi:tuni-202504304551 Lindqvist, Jesper, Mikael Persson, and Anders Sundell. 'Is Opinion-Policy Congruence Rewarded at the Ballot Box?” Electoral Studies 90 (2024). doi:10.1016/j.electstud.2024.102793. Is opinion-policy congruence rewarded at the ballot box? 10.1016/j.electstud.2024.102793 Mäkinen, Sandra (2024) Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät: Sosioekonomisen aseman yhteys käsityksiin taloudellisesta eriarvoisuudesta. Yhteiskuntatieteiden kandidaattiohjelma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401081183 Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät: Sosioekonomisen aseman yhteys käsityksiin taloudellisesta eriarvoisuudesta. URN:NBN:fi:tuni-202401081183 Oesch, Daniel & Vigna, Nathalie. (2023) Subjective Social Class Has a Bad Name, but Predicts Life Chances Well. Research in Social Stratification and Mobility 83:17. doi: 10.1016/j.rssm.2023.100759. Subjective Social Class Has a Bad Name, but Predicts Life Chances Well 10.1016/j.rssm.2023.100759 Raudenská, Petra (2024) Measurement Invariance of Subjective Social Status: The Issue of Single-Item Questions in Social Stratification Research. Research in Social Stratification and Mobility 92:1-20. https://doi.org/10.1016/j.rssm.2024.100953 Measurement Invariance of Subjective Social Status: The Issue of Single-Item Questions in Social Stratification Research 10.1016/j.rssm.2024.100953 Reinholdtsen, Runa Woll (2024) Subjektiv Sosial Status: En Flernivåanalyse Av Individuelle Og Kontekstuelle Effekter I 21 Europeiske Land [Subjective Social Status: a Multilevel Analysis of Individual and Contextual Effects in 21 European Countries]. Master's thesis, Norwegian University of Science and Technology (NTNU). https://hdl.handle.net/11250/3151552 [viitattu: 24.7.2025] Subjektiv Sosial Status: En Flernivåanalyse Av Individuelle Og Kontekstuelle Effekter I 21 Europeiske Land Virkki, Juhana (2020) Välttämättömyyksien valtakunnassa. Tutkielma vaurauden valtijoista. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012285560 Välttämättömyyksien valtakunnassa. Tutkielma vaurauden valtijoista URN:NBN:fi:hulib-202012285560 Werfhorst, Herman G. van de. (2024) Is Meritocracy Not So Bad after All? Educational Expansion and Intergenerational Mobility in 40 Countries. American Sociological Review 89(6), 1181-1213. doi:10.1177/00031224241292352 Is Meritocracy Not So Bad after All? Educational Expansion and Intergenerational Mobility in 40 Countries 10.1177/00031224241292352 Zhu, Li (2025) Meritocratic Beliefs in the United States, Finland, and China: A Multidimensional Approach Using Latent Class Analysis. The British Journal of Sociology, 76(1), 153-172. doi:10.1111/1468-4446.13152 Meritocratic Beliefs in the United States, Finland, and China: A Multidimensional Approach Using Latent Class Analysis 10.1111/1468-4446.13152 Zitting, Joakim (2021). Luottamus heikommassa asemassa olevien keskuudessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Dialogi 2.9.2021. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132338 Luottamus heikommassa asemassa olevien keskuudessa URN:NBN:fi-fe2021053132338 daF3431.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3431 2026-03-19T23:00:53Z ddi:codebook:2_5