2026-05-26T07:20:29Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

0ab8b514102dc15f4c76c7d4480c10e51c0d1e5b7a33e2dc19555f968ed3ff97 2026-03-23T02:28:49Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Gallup Ecclesiastica 2011 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Gallup Ecclesiastica 2011 Gallup Ecclesiastica 2011 Gallup Ecclesiastica 2011Gallup Ecclesiastica 2011 FSD3094urn:nbn:fi:fsd:T-FSD309410.60686/t-fsd3094FSD3094urn:nbn:fi:fsd:T-FSD309410.60686/t-fsd3094 Kirkon tutkimuskeskus Church Research Institute Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Gallup Ecclesiastica 2011 evankelis-luterilainen kirkkoseurakunnatuskonnolliset liikkeetkirkkokunnatkirkolliset toimituksetkirkon jäsenyyskirkosta eroaminenosallistuminenviestintäJumalauskontoluottamusRaamattuparisuhdebeliefschurchchurch and statemembershipordination of womenprotestantismreligionreligious attendancereligious beliefsreligious communitiesreligious doctrinesreligious practice Humanistiset tieteetYhteiskuntatieteetUskonto ja arvotHumanitiesSocial sciencesReligion and values Gallup Ecclesiastica 2011 kartoittaa suomalaisten uskonnollisuutta, evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumista ja seurakunnan toimintaan osallistumista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös henkilökohtaisesta uskosta, hengellisistä ja henkisistä asioista, uskonnollisista yhteisöistä sekä perheestä ja parisuhteesta. Aluksi kysyttiin, kuuluvatko vastaajat kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin tärkeimpiä syitä kirkkoon kuulumiselle ja ovatko he ajatelleet kirkosta eroamista. Kirkosta eronneilta kysyttiin keskeisiä eron syitä ja kirkkoon kuulumattomilta tiedusteltiin, ovatko he ajatelleet evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittymistä. Osallistumista seurakunnan toimintaan ja hengelliseen elämään kartoitettiin kysymällä, kuinka usein vastaajat mm. osallistuvat jumalanpalvelukseen, kirkolliseen toimitukseen (kaste, häät, hautajaiset), kirkkokonserttiin tai muuhun hengelliseen tapahtumaan. Tiedusteltiin myös, kuinka usein vastaajat rukoilevat, lukevat Raamattua ja seuraavat hengellisiä tai uskonnollisia ohjelmia radiosta tai TV:stä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan seurakunnan viestintätapoja sekä sitä, miten evankelis-luterilainen seurakunta on suoriutunut tehtävistään. Seuraavaksi vastaajat punnitsivat vastakkaisia adjektiivipareja sen mukaan, kuinka hyvin ne kuvaavat Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Vastaajille esitettiin erilaisia väitelauseita kirkon kehittämisestä esim. että kirkon pitäisi keskittyä entistä enemmän puhtaasti hengellisiin tehtäviinsä, olla nykyistä suvaitsevampi seksuaalivähemmistöjä kohtaan, uudistaa rohkeammin oppejaan sekä tukea nykyistä määrätietoisemmin maahanmuuttajia. Tämän jälkeen selvitettiin, olisivatko vastaajat valmiita maksamaan enemmän kirkollisveroa seurakunnan toiminnan säilyttämiseksi. Kysyttiin myös arvioita, kuinka paljon vastaajat antoivat rahaa hyväntekeväisyyteen vuoden aikana. Edelleen tiedusteltiin, miten vastaajat suhtautuvat tilanteisiin, joissa valtio tukee tai ylläpitää uskontoon liittyviä asioita Suomessa, kuten uskonnonopetukseen kouluissa tai suvivirren lauluun koulujen päättäjäisissä. Henkilökohtaiseen uskoon ja omaan perheeseen liittyen tiedusteltiin uskoa muiden muassa Jumalan olemassaoloon, taivaaseen, helvettiin, enkeleihin ja johonkin korkeampaan voimaan. Kysyttiin myös kuulumisesta erilaisiin herätysliikkeisiin tai luterilaisiin yhteisöihin sekä omasta uskonnollisuudesta ja henkisyydestä. Samoin tiedusteltiin vastaajien vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai kummiltaan mahdollisesti saamasta uskonnollista kasvatuksesta. Kysyttiin myös, aikoivatko vastaajat antaa omille lapsilleen uskonnollista kasvatusta, opettaa iltarukouksen ja lukea rukouksia kotona. Muihin uskonnollisiin yhteisöihin liittyen tiedusteltiin vastaajien mielikuvia eri yhteisöjen jäsenistä ja mielipiteitä uskonnollisten ulkoisten tunnusmerkkien käytöstä. Lisäksi kysyttiin, kuinka vastaajat suhtautuvat kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen sukupuolisuhteeseen, sukupuolineutraaliin avioliittolakiin ja naispappeuteen. Lopuksi kartoitettiin näkemyksiä julkisesta vallasta, luottamuksesta esimerkiksi eduskuntaan ja tuomioistuimiin, suomalaisuudesta ja eri ihmisryhmien tasa-arvosta. Tiedusteltiin myös vastaajien käsityksiä Jeesuksesta, Raamatusta, jumalyhteydestä, yliluonnollisista kokemuksista ja siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Taustamuuttujina olivat muun muassa tiedot vastaajan iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, lasten lukumäärästä, ammattiryhmästä, koulutuksesta, tuloista, asuinläänistä ja paikkakuntatyypistä.The survey investigated religiosity and church membership of Finnish people as well as their participation in parish activities. Questions about faith, matters related to spirituality, religious communities, and family were asked. The respondents were first asked whether they were members of a church or other religious community. Those who were members of the Evangelical Lutheran Church of Finland were asked the importance of certain reasons for the Church membership (e.g. the possibility to participate in Church service, the Church teaches Christian love of one's neighbour) and whether they had considered quitting the Church. Those who were not members of the Church were asked whether they had previously quit the Church, what their reasons for quitting had been, whether they had considered joining the Church. Participation in congregational and spiritual life was charted with questions focusing on, among others, how often the respondents participated in church services, the Eucharist or other spiritual events and how often they prayed, read the Bible, watched or listened to religious programmes on TV or radio, and visited web sites related to religion or the Church. A number of questions surveying satisfaction with the parish, its services, and communication were presented. The respondents were also requested to estimate how well certain adjectives described the Evangelical Lutheran Church of Finland, using pairs of opposite adjectives (e.g. spiritual-secularised, tolerant-intolerant). Opinions on the development of the Church were examined. The respondents were asked to what extent they agreed with statements such as "the Church should, above all, focus on helping the less fortunate" and "the Church should take a stronger stance for marriage and family", whether they would've been prepared to pay more church tax to maintain parish services, and how much they had given to charity in the previous year. Regarding the religion in the society and the relationship between church and state, the respondents were asked opinions on religious things supported and maintained by the state as well as responsibilities and rights of the Church. Views were probed on the belief in God as well as the firmness of belief in a number of religious tenets and phenomena (e.g. the virgin birth of Jesus, Heaven, the Last Judgement). The respondents' religious identity was examined by asking whether they saw themselves as, for instance, religious, spiritual, materialistic, Christian, Lutheran, believing, born-again Christian, religious conservative, humanist, pagan, atheist or agnostic. Membership in revivalist movement or Lutheran community was queried as well as views on religious pluralism. The respondents' religious upbringing was investigated by asking about, for example, the recital of bedtime prayer, observation of Sabbath and discussions about religious matters in the respondent's childhood home. The respondents were further asked whether they had received a religious upbringing from family members (e.g. mother, father, grandparents), and whether they intended to give their own children a religious upbringing. Attitudes towards the members of different religious communities and irreligious movements were charted as well as opinions on the use of religious symbols in public. A number of questions charting the respondents' values were presented (e.g. same-sex marriage, same-sex relationships, and ordination of women). Questions investigating trust in institutions and opinions on national identity, equality, and ways to connect with God were presented. The respondents were asked about their religious or supernatural experiences as well as their notions and views of Jesus, the Bible and the afterlife. Finally, interest in spirituality and belief in UFOs, alternative medicine, reincarnation, and fortune-telling were investigated. Background variables included, among others, the respondent's age, gender, marital status, economic activity and occupational status, education, region of residence, municipality type, household composition, Internet use, and political party choice as well as monthly income of the household. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15-75-vuotias väestöPeople aged 15-75 living in Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection TodennäköisyysotantaProbabilityProbabilityProbability Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Haastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008-2011 (2012). Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus Haastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008-2011 Holopainen, Niko (2024). Kenen uskonnonvaaputta toteutetaan? Katsaus suomalaiseen katsomusopetukseen. Kasvatustieteiden kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kenen uskonnonvaaputta toteutetaan? Katsaus suomalaiseen katsomusopetukseen. Hytönen, Maarit (2021) Kaste suomalaisten kokemuksena ja saarnojen aiheena. Vol 1 Nro 1 (2021): Uskonto, katsomus ja kasvatus. https://journal.fi/ukk/issue/view/7859 Kaste suomalaisten kokemuksena ja saarnojen aiheena Hytönen, Maarit (2021)Kuinka käy kristillisen kasvatuksen? Crux 1/2021. 36 - 39. Kuinka käy kristillisen kasvatuksen? Hytönen, Maarit 2015. Naispappeus, suomalaiset ja kirkko 2000-luvulla. Naisteologit ry:n jäseninfo 4/2015. Naispappeus, suomalaiset ja kirkko 2000-luvulla Hytönen, Maarit 2016. Suomalaisten suhtautuminen naispappeuteen 2000-luvulla. Crux 1/2016. Suomalaisten suhtautuminen naispappeuteen 2000-luvulla Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200. Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa URN:NBN:fi:hulib-202012155200 Ketola, Kimmo & Sohlberg, Jussi. 2022. Ketkä näkevät enkeleitä? Suomalaisten yliluonnolliset kokemukset ja enkeliusko kyselytutkimusten valossa. Teoksessa: Minna Opas & Tiina Mahlamäki (toim.), Uushenkisyys, 94-117. (Tietolipas 275) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Ketkä näkevät enkeleitä? Suomalaisten yliluonnolliset kokemukset ja enkeliusko kyselytutkimusten valossa Ketola, Kimmo, Hytönen, Maarit, Salminen, Veli-Matti, Sohlberg, Jussi & Sorsa, Leena (2016) Osallistuva luterilaisuus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012-2015: Tutkimus kirkosta ja suomalaisista. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. Osallistuva luterilaisuus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012-2015: Tutkimus kirkosta ja suomalaisista Ketola, Kimmo. 2014. Jäsenet kirkon verkoissa? Verkon käytön vaikutukset suomalaisten kirkkosuhteeseen. Teoksessa: Leikkauspintoja jäsenyyteen. Maarit Hytönen, Kimmo Ketola, Veli-Matti Salminen & Hanna Salomäki. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 35. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. 62-82. Jäsenet kirkon verkoissa? Verkon käytön vaikutukset suomalaisten kirkkosuhteeseen Lähteinen, Lilja (2020). Katsotko olevasi kristitty? - Kyselytutkimus lukiolaisten uskonnollisista käsityksistä. Kandidaatintutkielma. Helsingin yliopisto Katsotko olevasi kristitty? - Kyselytutkimus lukiolaisten uskonnollisista käsityksistä Pauha, Teemu & Ketola, Kimmo (2015) Mikä selittää suomalaisten islam-vastaisuutta? Teoksessa: Kohtaamisia: Kirjoituksia uskonnosta, arjesta ja monikulttuurisuudesta (toim. Hämäläinen, Riku & Pesonen, Heikki), 94-105. Helsinki: Helsingin yliopisto. Uskontotiede 16. Mikä selittää suomalaisten islam-vastaisuutta? Salminen, Veli-Matti (2020): Missä mennään, diakoninen kirkko? Nelivuotiskertomuksen havaintoja. Diakonian tutkimus 2/2020: 34-39. https://evl.fi/documents/1327140/45652999/Minne+menet%2C+diakoninen+kirkko+%28V-M+Salminen+DT+2_2020%29.pdf/3177e2f1-4dc0-c506-8a00-cd59dcf05017?t=1608543389147 Missä mennään, diakoninen kirkko? Nelivuotiskertomuksen havaintoja. 10.37448/dt.98623 Salminen, Veli-Matti 2015. Uskonnot, kirkko ja julkiset instituutiot. Teoksessa: Kirkko etsii paikkaansa. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 42. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 13-20. Uskonnot, kirkko ja julkiset instituutiot Salminen, Veli-Matti 2016. Suomalaisten uskonnollisuus - passiivinen osallistuminen, aktiivinen etsintä. Teoksessa: Miten Suomi uskoo. Toim. Joona Salminen. STKSJ 284. Helsinki: STKS, 62-76. Suomalaisten uskonnollisuus - passiivinen osallistuminen, aktiivinen etsintä Salomäki, Hanna & Hytönen, Maarit & Ketola, Kimmo & Salminen, Veli-Matti & Sohlberg, Jussi (2020): Uskonto arjessa ja juhlassa: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019 [verkkodokumentti]. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 134. https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4238 [viitattu 9.2.2021] Uskonto arjessa ja juhlassa: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019. Salomäki, Hanna & Hytönen, Maarit & Ketola, Kimmo & Salminen, Veli-Matti & Sohlberg, Jussi (toim.) (2020): Kirkon kehittämistyön tukena: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 64. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4240 [viitattu 9.2.2021] Kirkon kehittämistyön tukena: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019. Salomäki, Hanna; Hytönen, Maarit; Ketola, Kimmo; Salminen, Veli-Matti & Sohlberg, Jussi (2021): Religion in Daily Life and in Celebration. The Evangelical Lutheran Church of Finland, 2016-2019. Tampere: The Church Research Institute. Religion in Daily Life and in Celebration. The Evangelical Lutheran Church of Finland, 2016-2019 Salomäki, Hanna; Hytönen, Maarit; Ketola, Kimmo; Salminen, Veli-Matti & Sohlberg, Jussi (2021): Religion till vardags och fest. Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 2016-2019. Kyrkans forskningscentrals publikationer 135. Tampere: Kyrkans forskningscentral. Religion till vardags och fest. Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 2016-2019 Skoog, Emiliana (2018). Paholainen pappien keskuudessa. Tutkimus seitsemän seurakuntapapin pahuuskäsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma. Paholainen pappien keskuudessa. Tutkimus seitsemän seurakuntapapin pahuuskäsityksistä. Sorsa, Leena 2015. Kirkkona valtiossa. Katsaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtiosuhteen edellytyksiin ja uudistuspaineisiin. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja, 41. Kirkkona valtiossa. Katsaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtiosuhteen edellytyksiin ja uudistuspaineisiin Taira, Teemu; Ketola, Kimmo & Sohlberg, Jussi (2022). Normalization of Nonreligious Identity in Finland. Journal of Contemporary Religion, doi:10.1080/13537903.2022.2138020 Normalization of Nonreligious Identity in Finland. Journal of Contemporary Religion 10.1080/13537903.2022.2138020 daF3094.por daF3094e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3094 2026-03-19T23:35:15Z ddi:codebook:2_5