2026-04-30T15:05:32Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

09a17f3e9708c34a71351c3599ddecb5b4f09b30b048e02e997616f6bd9d5d5a 2026-03-23T02:30:00Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Intervention Study on Increasing Physical Activity and Reducing Sedentary Behaviour of Vocational Students: Student Surveys, Body Composition Measurements and Accelerometer Data 2015-2017 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen interventiotutkimus: opiskelijakyselyt, kehonkoostumus- ja liikemittaukset 2015-2017 Intervention Study on Increasing Physical Activity and Reducing Sedentary Behaviour of Vocational Students: Student Surveys, Body Composition Measurements and Accelerometer Data 2015-2017 Intervention Study on Increasing Physical Activity and Reducing Sedentary Behaviour of Vocational Students: Student Surveys, Body Composition Measurements and Accelerometer Data 2015-2017Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen interventiotutkimus: opiskelijakyselyt, kehonkoostumus- ja liikemittaukset 2015-2017 FSD3445urn:nbn:fi:fsd:T-FSD344510.60686/t-fsd3445FSD3445urn:nbn:fi:fsd:T-FSD344510.60686/t-fsd3445 Hankonen, Nelli 0000-0002-8464-2478 Haukkala, Ari 0000-0001-8567-1548 Hankonen, Nelli 0000-0002-8464-2478 Haukkala, Ari 0000-0001-8567-1548 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen interventiotutkimus: opiskelijakyselyt, kehonkoostumus- ja liikemittaukset 2015-2017 fyysinen aktiivisuusammattikoululaisetliikuntafyysinen hyvinvointiistuminenmittauslaitteetinterventiotutkimuselintavatkehonkoostumuspersoonallisuusopiskeluajankäyttöliikkumattomuusanthropometric dataexercise (physical activity)motivationpersonality traitsphysical activitiessports participationstudentsvocational education institutions Lääke- ja terveystieteetYleinen terveydentila ja hyvinvointiFyysinen kunto ja liikuntaAmmatillinen koulutusMedical and health sciencesGeneral health and well-beingPhysical fitness and exerciseVocational education and training Aineistossa on Let´s Move It -hankkeessa kerättyä tutkimusdataa ammattikouluopiskelijoiden istumisesta ja liikunnallisesta aktiivisuudesta yli vuoden kestäneeltä tutkimusajanjaksolta. Opiskelijoilta seurattiin neljällä eri aikapisteellä mm. fyysisen aktiivisuuden määrää ja laatua, persoonallisuudenpiirteitä, liikuntauskomuksia, motivaatiota ja kehonkoostumusta. Aineisto koostuu neljästä lomakekyselystä, tutkimuksen alussa ja lopussa tehdyistä Tanita-kehonkoostumusmittauksista sekä kolmessa aikapisteessä tehdyistä HOOKIE-liikemittauksista ja liikuntapäiväkirjoista. Tutkimusta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM/81/626/2014) sekä Sosiaali- ja terveysministeriö (201310238). Opiskelijat jaettiin kontrolli- ja interventioryhmiin. Interventioryhmä osallistui monimuotoiseen liikunnan lisäämisen ja passiivisen ajan vähentämisen toimenpiteisiin, kuten kuuteen Let´s move it-ryhmätapaamiseen sekä taukojumppiin, ja oppilailla oli mahdollisuus käyttää jumppapalloja tunneilla. Lisäksi oppilaitoksissa suoritettiin julistekampanja ja oppilaille tarjottiin materiaalia nettisivujen ja työkirjan avuin. Toiminnoissa keskeisinä toimijoina olivat oppilaitosten opettajat, joilta kerättiin myös tutkimusaineistoa (FSD3446). Neljästi toistetut sessiokyselyt sisältävät pääosin samat muuttujat muutamin poikkeuksin. Kyselyissä kartoitettiin aluksi vastaajan terveydentilaa: vammoja, psykosomaattisista oireita, stressiä, fyysistä kuntoa, unen laatua ja syömistapoja. Seuraavaksi kysyttiin liikunnan määrästä, rasittavuudesta ja tavoista sekä liikkumiseen suhtautumista väitteiden avulla. Vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi, liikunnan harrastamisen syitä ja mitä vaikutuksia sykettä nostavalla liikunnalla 1,5 tunnin ajan viikossa voisi olla elämään. Seuraavaksi tiedusteltiin väitteiden avulla liikunnan ympäristötekijöitä, läheisten suhtautumista liikkumiseen, seuraavan kuukauden liikuntasuunnitelmia ja uskoa liikuntaohjelman suorittamista kohtaan. Vastaajalta tiedusteltiin myös, onko edellisen kahden viikon aikana miettinyt erilaisia liikkumiseen liittyviä asioita ja mitä liikuntaan liittyviä toimia vastaaja on tehnyt edellisen kolmen viikon aikana. Lopun kysymykset koskivat persoonallisuutta, yhtäjaksoista istumista ja makoilua sekä kouluympäristöä. Vastaajalta tiedusteltiin mm. istumisen määrää tunteina ja minuutteina, istumisen keskeyttämistä ja istumisen vähentämisen hyötyjä. Hookie-mittauksessa henkilö on pitänyt kolmena eri ajankohtana (a. ennen liikuntaohjelmaa, b. heti sen jälkeen ja c. puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen) viikon verran liikkumista mittaavaa laitetta. Tietoja on kerätty päivittäin mm. liikkumattomasta ajasta, istumiseen käytetystä ajasta, eri tasoiseen urheiluun käytetystä ajasta sekä askelten- ja juoksuaskelten määrästä. Opiskelijat täyttivät paperisen kyselylomakkeen (liikuntapäiväkirjan) joka päivä mittausviikon ajan. Lomakkeessa kysyttiin olivatko vastaajat olleet kyseisenä päivänä pääosin koulussa, töissä/työharjoittelussa tai jossain muualla, harrastivatko vastaajat sinä päivänä uintia tai vesiliikuntaa ja oliko vastaajilla sairautta tai vammaa, joka hankaloitti liikkumista. Tanita-kehonkoostumusmittauksia on tehty kahdessa ajankohdassa: ennen liikuntaohjelman alkua (a.) ja puoli vuotta liikuntaohjelman jälkeen (b.). Kyselyssä on jätetty mittauksen tiedot muun muassa painosta, pituudesta, kehon rasvan määrästä ja painoindeksistä. Aineisto sisältää koostumusmittaukset myös erikseen kehon eri osista. Taustamuuttujina kyselyssä ovat mm. sukupuoli, ikä, tutkinto, paino, pituus ja vanhempien koulutus.The intervention study investigated the effectiveness of the 'Let's Move It' programme aiming to increase physical activity (PA) and reduce sedentary behaviour (SB) among students in vocational schools. It was conducted as a cluster-randomised parallel group trial. This dataset consists of 1) students' responses from four self-report surveys conducted over the study period, 2) accelerometer data on the students' moderate and vigorous physical activity (MVPA), sedentary time and breaks in sedentary time measured during three seven-day periods over the study period, 3) the students' body composition measurements made at the beginning and end of the study period, and 4) physical activity diary data. The main themes in the surveys were the students' PA habits and motivation, SB habits, well-being, health behaviour, health status, and personality. The research was funded by the Ministry of Education and Culture (OKM/81/626/2014) and the Ministry of Social Affairs and Health (201310238). Students were divided into control and intervention groups. The intervention group participated in a variety of measures, such as six Let's Move It group sessions and pause exercises. They also had a possibility to use gym balls and were provided with online material and a workbook. Teachers in the schools played an active role and data were also collected from them (see FSD3446). The four online questionnaire surveys mainly repeat the same questions. Health status was surveyed with questions on health issues, stress, smoking, eating and sleeping. Other questions charted the amount and kind of physical activity, motivation and barriers for taking exercise, measures taken for enhancing the PA motivation, future PA intentions, perceived PA impact, sedentary behaviour (sitting) and motivation for reducing SB. The surveys were conducted before the start of the programme (initial survey), and then three weeks, six weeks and 14 months after the start of the programme (intervention surveys). Accelerometer data on MVPA, sedentary time and breaks in sedentary time were collected through students wearing an accelerometer (3-axis Hookie AM 20) fixed to an elastic belt and placed on their hip for seven consecutive days during waking hours, except during shower and other water activities. There were three such seven-day periods: before the start of the programme, at the end of the programme and six months after the end of the programme. The students also filled in paper questionnaires daily (physical activity diaries) during those seven-day periods, specifying whether they were mainly at school, working or in practical training, or at home that day, whether they had any illnesses or injuries preventing physical activity or were engaged in water activities. Body composition measurements were made with TANITA bioimpedance measurement device (Tanita scale measurements) at two time points: before the start of the programme and six months after the end of the programme. The measurements include weight, height, body fat, body fat mass, body fat-free mass, body mass index (BMI), basal metabolic rate, total body water, bone mass, impedance, visceral fat, metabolic age, muscle mass, ECW, ICW, as well as specific measurements for torso and right and left legs and arms. Background variables included the respondent's gender, year of birth, study year, field of study, whether worked during studies, and parents' education. SuomiFinland Helsingin metropolialueHelsinki Metropolitan area HenkilöIndividualIndividualIndividual ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijatluokat, joissa oppilailla on useita fyysisiä tai henkisiä rajoitteita tai puutteellinen suomen kielen taito tai jotka osallistuvat opetukseen vain kerran viikossa tai vähemmän; opiskelijat, joille kehonkoostumusmittaus on mahdoton (esim. sydämentahdistin tms.)Students in their first or second study year in six upper secondary vocational schools in the Helsinki Metropolitan area, Finlandclasses for students with severe physical and mental disabilities or with insufficient skills in the Finnish language, classes that had lessons only on one day a week or less often, and students for whom body composition measurements could not have been made (e.g. due to a cardiac pacemaker) KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineistoLongitudinal.CohortEventBasedLongitudinal: Cohort/Event-basedLongitudinal.CohortEventBased Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWIItsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperMittaukset ja testit: fyysisten ominaisuuksien mittaaminenMeasurementsAndTests.PhysicalKontrolloitu koe: kenttä- tai interventiokoeExperiment.FieldInterventionSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperPhysical measurements and testsMeasurementsAndTests.PhysicalField/Intervention experimentExperiment.FieldIntervention Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredTekniset keruuvälineetTechnicalInstrumentsStructured questionnaireQuestionnaire.StructuredTechnical instrument(s)TechnicalInstruments Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.The dataset is (D) available only by permission from the data depositor/creator. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Heino, M. (2016). No use reasoning with adolescents? A randomised controlled trial comparing persuasive messages. No use reasoning with adolescents? A randomised controlled trial comparing persuasive messages. Heino, M. T. J., Knittle, K., Fried, E., Sund, R., Haukkala, A., Borodulin, K.... Hankonen, N. (2019). Visualisation and network analysis of physical activity and its determinants: Demonstrating opportunities in analysing baseline associations in the Let's Move It trial. Health Psychology and Behavioral Medicine, 7(1), 269-289. https://doi.org/10.1080/21642850.2019.1646136 Visualisation and network analysis of physical activity and its determinants: Demonstrating opportunities in analysing baseline associations in the Let's Move It trial 10.1080/21642850.2019.1646136 Heino, M. T. J., Knittle, K., Haukkala, A., Vasankari, T., & Hankonen, N. (2018). Simple and rationale-providing SMS reminders to promote accelerometer use: a within-trial randomised trial comparing persuasive messages. BMC Public Health, 18(1), 1352. https://doi.org/10.1186/s12889-018-6121-2 Simple and rationale-providing SMS reminders to promote accelerometer use: a within-trial randomised trial comparing persuasive messages 10.1186/s12889-018-6121-2 Köykkä, K. (2017). Is habit formation effective in making students' sitting reduction a regular routine for vocational school teachers? Evaluating outcomes and habit formation processes in the Let's Move It teacher intervention. Is habit formation effective in making students' sitting reduction a regular routine for vocational school teachers? Evaluating outcomes and habit formation processes in the Let's Move It teacher intervention. Köykkä, K., Absetz, P., Araujo-Soares, V., Knittle, K., Sniehotta, F. F., & Hankonen, N. (2019). Combining the reasoned action approach and habit formation to reduce sitting time in classrooms: Outcome and process evaluation of the Let's Move It teacher intervention. Journal of Experimental Social Psychology, 81, 27-38. https://doi.org/10.1016/j.jesp.2018.08.004 Combining the reasoned action approach and habit formation to reduce sitting time in classrooms: Outcome and process evaluation of the Let's Move It teacher intervention. 10.1016/j.jesp.2018.08.004 Martikainen, Oona (2025) Liikuntamotivaation ja liikunnan sukupuolierot Let's Move It -interventiossa: Selittääkö motivaatio tyttöjen parempia tuloksia? Yhteiskuntatutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504244037 Liikuntamotivaation ja liikunnan sukupuolierot Let's Move It -interventiossa: Selittääkö motivaatio tyttöjen parempia tuloksia? URN:NBN:fi:tuni-202504244037 Nummela, N. (2016). Persoonallisuuspiirteiden ja motivaation yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ammattiin opiskelevilla. Persoonallisuuspiirteiden ja motivaation yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ammattiin opiskelevilla. Palsola, M. (2020). Associations between behaviour change technique use, quality of motivation and physical activity. Associations between behaviour change technique use, quality of motivation and physical activity. Rehnström, K. (2015). Ennustaako järkeillyn käyttäytymisen lähestymistapa paikallaanoloa ja sen rajoittamista ammattiin opiskelevilla nuorilla? Ennustaako järkeillyn käyttäytymisen lähestymistapa paikallaanoloa ja sen rajoittamista ammattiin opiskelevilla nuorilla? daF3445_fin.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3445 2026-03-19T23:25:40Z ddi:codebook:2_5