2026-05-25T14:56:58Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

04ade980417945d692b7e73cd21bafe7794ac67f0d347ed2e8f6ad5bd55aa1c5 2026-03-23T02:27:57Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 2011 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 2011 Työolobarometri 2011 Finnish Working Life Barometer 2011Työolobarometri 2011 FSD2824urn:nbn:fi:fsd:T-FSD282410.60686/t-fsd2824FSD2824urn:nbn:fi:fsd:T-FSD282410.60686/t-fsd2824 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Employment and the Economy Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 2011 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikalamatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyöpaikkaväkivaltatyösuhdepaikallinen sopiminentyöehtosopimuksetetätyöammatillinen kehitysautonomy at workdiscriminationeconomic recessionemployeesemployment contractsjob characteristicsjob satisfactionjob securitylocal bargainingoccupational trainingpersonnel managementpersonnel policyteleworkwagesworking conditionsarrangement of working timeworkloads YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2011. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän jälkeen kysyttiin omista vaikutusmahdollisuuksista työnkuvaan sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2011) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, työpaikan koko ja toimiala. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2011 on jatkettu tietojen keräämistä paikallisesta sopimisesta eli tavoista, joilla työpaikoilla on sovittu työaikajärjestelyistä. Uusina teemoina mukaan otettiin päätyöhön liittyvä kotona tapahtuva työskentely, omaehtoinen ammatillista osaamista parantava kouluttautuminen ja se, miten työnantaja otti huomioon työntekijän elämäntilanteen työtä koskevissa järjestelyissä. Tänä vuonna kiinnitettiin tavallista enemmän huomiota ikäryhmien vertailuun, erityisesti nuorten ja muiden vastausten eroihin.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were psychosocial working environment, job characteristics, pay systems, satisfaction with the job, employment security, training and development, capacity to work, and bullying and discrimination at work. The year 2011 survey contained new questions on teleworking, staff training and development, and how employers took into account the circumstances of employees in work arrangements. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, and what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts, and tasks during the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. A number of questions pertained to co-operation negotiations, their process and results. Further questions covered team work, whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. Incidents of bullying, harassment and violence were charted. Next set of questions investigated the respondent's autonomy and influence at work and other job characteristics, overtime and its compensation, flexible working time arrangements, and R's membership in a trade union or professional association. Changes over the past year in workload, physical or mental stress, access to training etc. were explored as well as pay and bonus systems, and satisfaction with pay. Psychosocial working environment was charted with a number of questions, for instance, whether the relationships between the employees and supervisors/managers were open and confidential, whether trying new things was supported etc. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace and whether there had been other development initiatives. The respondents' participation in job-related training and development was investigated. One theme pertained to job satisfaction. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to staff sufficiency, organisation of work, access to information, physical and mental stress etc. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Views were probed on the employer's financial situation, effects of the economic recession on the workplace, employment situation in Finland and possible changes in working life. A number of questions investigated how the employees' capacity to work and occupational health and safety had been taken into account at the workplace, the respondents' sickness absences, and estimate of own mental and physical capacity to work. The next set of questions charted whether the employer took into account the respondent's life circumstances in the number of work tasks, flexibility of working time and career development. Relating to remote working, the respondents were asked how often they worked at home, their reasons for working at home (e.g. agreement with the employer), number of hours spent working at home in the previous four weeks, whether they worked somewhere else than their home and workplace, and whether they had been in contact with the workplace or clients (by using telecommunications) outside their regular hours in the previous four weeks. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender and type of contract was explored. Background variables included the respondent's year of birth, age, gender, region, type of municipality, education, economic activity, status in employment, industry of employment, occupational group, employer type, weekly working hours, and additional jobs. Information on age, gender, region, type of municipality and education level were obtained from registers. The other background variables were obtained from the Labour Force Survey 2011 telephone interviews which were often conducted together with the Finnish Working Life Barometer interview. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18-64 who worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Aho, Simo & Mäkiaho, Ari (2012). Työolobarometri. Lokakuu 2011. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 29/2012. http://www.tem.fi/files/33535/TEMjul_29_2012_web.pdf.pdf [viitattu 2.8.2012]. Työolobarometri. Lokakuu 2011. Auvinen, Katri (2014). Menettelytapojen oikeudenmukaisuuden, työperäisen autonomian, ideointiin kannustamisen ja konfliktien yhteys muutosorientoituneeseen organisaatiokansalaiskäyttäytymiseen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma. Menettelytapojen oikeudenmukaisuuden, työperäisen autonomian, ideointiin kannustamisen ja konfliktien yhteys muutosorientoituneeseen organisaatiokansalaiskäyttäytymiseen. Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0 Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? URN:ISBN:978-952-327-860-0 Koivula, Aki (2015): Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013. Teoksessa: Koivula, Aki & Oksanen, Janna & Räsänen, Pekka (eds) Economic and Sociological Studies in Turbulent Times. Working Papers in Economic Sociology (VII). University of Turku: Turku, 1-26. Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013 Kunta-alan työolobarometri 2011. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2011 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2012) [verkkodokumentti]. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Saatavilla: http://www.ttk.fi/files/2500/Kunta-alan_tyoolobarometri_2011.pdf [viitattu 13.7.2012]. Kunta-alan työolobarometri 2011. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2011 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu daF2824.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2824 2026-03-19T23:14:45Z ddi:codebook:2_5