2026-04-14T07:39:42Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

02783088e8d5b647023e9a666e9678848f1124c178b04c55d86ff74438c53ff1 2026-03-23T02:29:28Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Drinking Habits Survey 2016 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Juomatapatutkimus 2016 Finnish Drinking Habits Survey 2016 Finnish Drinking Habits Survey 2016Juomatapatutkimus 2016 FSD3282urn:nbn:fi:fsd:T-FSD328210.60686/t-fsd3282FSD3282urn:nbn:fi:fsd:T-FSD328210.60686/t-fsd3282 Mäkelä, Pia Härkönen, Janne Lintonen, Tomi Tigerstedt, Christoffer Mäkelä, Pia Härkönen, Janne Lintonen, Tomi Tigerstedt, Christoffer Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Juomatapatutkimus 2016 alkoholi (päihteet)alkoholinkäyttöalkoholiongelmatasenteetelämänhallintahuumeetjuomatavatpäihteetrahapelitraittiusterveysaddictionalcohol usealcoholismdrinking behaviourdrinking offencesdrug abusegamblinghealthillegal drugs YhteiskuntatieteetLääke- ja terveystieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSosiaaliset olot ja indikaattoritPäihteiden käyttö ja tupakointiSocial sciencesMedical and health sciencesSocial behaviour and attitudesSocial conditions and indicatorsDrug abuse, alcohol and smoking Juomatapatutkimus 2016 kartoittaa suomalaisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, juomistilanteita, kulutettuja määriä, käytön seurauksia ja alkoholiin liittyviä asenteita. Tutkimuksia on tehty kahdeksan vuoden välein vuodesta 1968 alkaen. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2008 ja 2016. Aineisto koostuu osista: käyntihaastatteluilla kerätystä nk. perusaineistosta, rekistereistä saaduista taustamuuttujista (sukupuoli ja syntymävuosi) ja haastattelun yhteydessä lisäkyselylomakkeella kerätystä aineistosta. Tietoarkistoon on tallennettu vuoden 2016 tutkimuksesta myös erilliset käyttö- ja raittiuskerta-aineistot (FSD3313 ja FSD3314). Alkoholinkäyttöön ja alkoholiasenteisiin liittyen esitettiin väitteitä muun muassa kohtuullisesta käytöstä, humaltumisesta ja käytöstä pienten lasten läsnä ollessa. Kysyttiin myös mitä, jos mitään, eri alkoholijuomia vastaajat ovat nauttineet kuluneiden 12 kuukauden aikana, milloin he nauttivat ensimmäisen kerran jotakin alkoholijuomaa ja minkä ikäisenä he olivat ensi kertaa humalassa. Aineisto sisältää konstruoidun b27-muuttujan, joka määrittelee vastaajat joko raittiiksi tai alkoholinkäyttäjiksi. Alkoholinkäyttäjien kulutusta ja käytön motiiveita tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Vastaajat arvioivat, kuinka usein he ovat juoneet erisuuruisia määriä alkoholia yhtenä päivänä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin, kuinka usein ja kuinka paljon vastaajat ovat vuoden aikana juoneet esimerkiksi olutta, siideriä, viiniä ja väkeviä juomia. Kartoitettiin myös, kuinka usein vastaajat juovat olutta tai viiniä ruokajuomana, tai alkoholia niin että se tuntuu. Alkoholinkäytön aiheuttamia seurauksia kartoitettiin kysymällä esimerkiksi juomisen hallinnasta, ongelmista, ympäristön reaktioista, yksittäisten juomakertojen seurauksista ja suhteesta omaan alkoholinkäyttöön. Raittiiden suhdetta alkoholiin ja heidän juomattomuutta koskevia perustelujaan kartoitettiin ensin väitelauseiden avulla. Ne tarkastelivat mm. uskonnollista vakaumusta, terveyttä, periaatteita, pelkoja, hyvinvointia sekä ajan- ja rahankäyttöä. Edelleen kysyttiin alkoholin tyrkyttämisestä sekä muiden suhtautumisesta vastaajan raittiuteen. Lisäksi tarkasteltiin raittiiden aikaisempaa alkoholinkäyttöä. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, ovatko he kuluneiden 12 kuukauden aikana tuoneet tai tilanneet internetistä eri alkoholijuomia ulkomailta ja kuinka monta litraa. Kysyttiin myös alkoholinkäytön terveydellisistä ja muista riskeistä sekä alkoholinkäytön tietolähteistä. Muiden alkoholinkäytön aiheuttamiin kokemuksiin liittyen kartoitettiin, kuinka usein vastaajat ovat pelänneet tai tunteneet itsensä uhatuiksi päihtyneiden henkilöiden takia julkisissa tai yksityisissä paikoissa. Lisäksi vastaajat arvioivat onko heidän läheisillään alkoholiongelmia ja kuinka paljon läheisten alkoholinkäyttö on vaikuttanut vastaajien omaan elämään. Rahapelaaminen-osiossa kartoitettiin vastaajien pelaamista, rahapelaamisen useutta sekä pelaamiseen liittyviä ongelmia. Terveyteen liittyen tiedusteltiin mm. terveydentilasta, yksinäisyydestä ja luottamuksellisista ihmissuhteista. Lisäksi kysyttiin vastaajien painoa sekä kartoitettiin tupakointia ja nuuskaamista. Käyntikyselyosion lopussa on haastattelijan täyttämiä tietoja haastattelun kestosta, paikasta, luotettavuudesta ja sujumisesta. Lisäkysely sisältää kymmenen kohdan Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) -mittarin ja kysymyksiä huumeiden käytöstä. AUDITissa kartoitettiin, kuinka usein ja minkä verran vastaajat juovat alkoholijuomia. Kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat eivät ole pystyneet lopettamaan juomista, ovat juomisen takia laiminlyöneet tehtäviään, tunteneet syyllisyyttä tai loukanneet itseään tai muita. Edelleen kysyttiin, onko joku ollut huolissaan vastaajien alkoholin käytöstä ja suositellut juomisen vähentämistä. Tiedusteltiin myös lääkkeiden käytöstä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen sekä päihteiden sekakäytöstä. Vastaajat erittelivät huumeiden, kuten hasiksen, marihuanan, amfetamiinin, heroiinin, kokaiinin ja ekstaasin kokeilujaan ja käyttöään. Aineisto sisältää myös vastaajien käyttökerroista yksilötasolle aggregoituja alkoholinkäyttöä kuvaavia muuttujia juomistiheydestä ja vuosikulutuksesta, kuten juomalajikohtaisen määrä-tiheys -mittarin (Quantity-Frequency, QF) ja portaittainen käyttötiheys -mittarin (Graduated Frequency, GF). Alkoholijuomien muunnoksissa sataprosenttiseksi alkoholiksi käytetyt kertoimet ja promillen laskukaava on kuvattu kyselylomakkeessa (perustiedoston muuttujaluettelossa). Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ikä (vuosien 2015 ja 2016 lopussa), perhesuhteet, koulutus, pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja kotitalouden koko.The Finnish Drinking Habits Survey 2016 charted alcohol use, use of other substances, drinking occasions, consumed quantities of alcohol, consequences of alcohol use and attitudes toward alcohol in Finland. Some questions also covered gambling. The Finnish Drinking Habits Surveys have been conducted in intervals of eight years beginning from 1968; FSD's holdings include datasets from 2008 and 2016. The data comprise three parts: the 'main data' collected with face-to-face interviews, background variables obtained from registers (gender and year of birth), and data collected with a self-administered drop-off questionnaire. Of the 2016 study, FSD's holdings also include separate datasets concerning drinking occasions and abstaining occasions (FSD3313 and FSD3314). First, the respondents' alcohol use and attitudes toward alcohol were charted with attitudinal statements regarding responsible alcohol use, getting intoxicated, and using alcohol in the presence of children. It was also charted which, if any, types of alcoholic drinks the respondents had consumed within the previous 12 months, at which age they consumed an alcoholic beverage for the first time, and at which age they were intoxicated for the first time. The data include a constructed variable b27 which defines the respondents as either alcohol users or non-drinkers. Alcohol consumption and motives for using alcohol were examined in detail. The respondents were asked to estimate how often they had consumed different quantities of alcohol within a period of one day during the previous 12 months. Questions also covered the type of drinks consumed, e.g. beer, cider, wine, and spirits. It was also charted how often the respondents drank beer or wine with meals, and how often they consumed enough alcohol to feel inebriated. Consequences of consuming alcohol were examined with questions pertaining to drinking problems, controlling consumption, reactions of the people around, and the respondents' own relationship with alcohol use. The relationship of non-drinkers with alcohol was also charted, as well as their reasons for not consuming alcohol. Attitudinal statements presented to the respondents concerned religious beliefs, health, principles, fears, wellbeing, and spending time and money. Questions were also asked regarding other people's attitudes toward the respondents' abstinence, and whether they had previously used alcohol. All respondents were asked whether they had brought or ordered alcoholic beverages from abroad during the previous 12 months, and how many liters. They were also asked questions regarding risks caused by alcohol use on health and other aspects of life as well as where they got their information on the health effects of alcohol. Consequences of other people's alcohol use were charted with regard to how often during the previous 12 months the respondents had been harassed or physically attacked by intoxicated people or otherwise felt threatened in public or private spaces. In addition, the respondents were asked to estimate whether any of their close relatives or acquaintances had problems with alcohol and to what extent their alcohol use had affected the respondents' lives during the previous year. One question group also covered gambling, gambling frequency and possible problems caused by gambling. With regard to health, the respondents were enquired about their state of health, loneliness, overall satisfaction with life, and close relationships with other people. The respondents' weight was also charted as well as cigarette, e-cigarette and snus use. The interview data also contain information regarding the duration, location and reliability of the responses. The additional questionnaire included the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) as well as questions regarding the use of narcotic substances. The AUDIT measured, for instance, how often the respondents consumed alcoholic beverages and how many drinks, how often they could not stop drinking once they had started, how often they had failed to do what was normally expected because of drinking, or had feelings of guilt or remorse after drinking. It was also asked whether relatives or friends, doctors or other health workers had been concerned about their drinking or suggested cutting down on drinking. Questions were also asked concerning using medicinal drugs for non-medicinal purposes, poly drug use, and use of narcotic substances such as cannabis, amphetamine, methamphetamine, heroin, cocaine and ecstasy. The data also contain respondent-level aggregate variables on alcohol use concerning drinking frequency and annual consumption, such as Quantity-Frequency (QF) and Graduated Frequency (GF) measures. Background variables included gender, year of birth, marital status, education, economic activity and occupational status, socio-economic status, and household composition. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15-79-vuotiaat (ikä vuoden 2015 lopussa, eli 1936-2000 syntyneet) Suomessa asuvat henkilötAhvenanmaaPeople aged 15 - 79 (at the end of year 2015, year of birth 1936 - 2000) residing in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMIPuhelinhaastatteluInterview.TelephoneItsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperFace-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMITelephone interviewInterview.TelephoneSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.The dataset is (D) available only by permission from the data depositor/creator. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Aineistoa luovutetaan tutkimuskäyttöön (myös pro gradu -tutkielmiin) erillisellä luvalla. Aineistoa ei luovuteta harjoitusmateriaaliksi tutkimusmenetelmäopetukseen, harjoitustöihin tai kandidaatintutkielmiin.The data may be distributed for research (including Master's and doctoral theses), but not for other theses, study or teaching purposes. A special permission is required to access the data. Ahtinen S., Mäkelä P., Nevalainen J., Hokka P., & Lintonen T. (2018) Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut - mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Yhteiskuntapolitiikka 83(2), 191-198. Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut - mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Ahtinen, Suvi & Mäkelä, Pia & Nevalainen, Jaakko & Hokka, Päivi & Lintonen, Tomi (2018). Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut. Mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Yhteiskuntapolitiikka 83:2, 191-198. Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut. Mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Hakkarainen P, Karjalainen K, Tigerstedt C (2018) Missä määrin ja kuinka usein alkoholia, huumeita ja lääkkeitä käytetään yhdessä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 89-97. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Missä määrin ja kuinka usein alkoholia, huumeita ja lääkkeitä käytetään yhdessä? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Härkönen J & Karlsson T (2018) Miten suhtautuminen alkoholiin on muuttunut? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 193-204. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miten suhtautuminen alkoholiin on muuttunut? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Härkönen J, Katainen A (2018) Mitä syitä suomalaiset esittävät alkoholinkäytölleen? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 205-213. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mitä syitä suomalaiset esittävät alkoholinkäytölleen? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Härkönen J, Mäkelä P (2018) Miten alkoholinkäyttö muuttuu elämänkaaren ja sukupolvien myötä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 147-157. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miten alkoholinkäyttö muuttuu elämänkaaren ja sukupolvien myötä? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Härkönen J, Warpenius K, Mäkelä P (2018) Miten paljon alkoholinkäyttäjät ovat kokeneet haittoja omasta juomisestaan? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 49-57. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miten paljon alkoholinkäyttäjät ovat kokeneet haittoja omasta juomisestaan? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Härkönen, Janne & Savonen, Jenni & Virtala, Esa & Mäkelä, Pia (2017). Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016. Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 3/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-873-9 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016. Juomatapatutkimusten tuloksia URN:ISBN:978-952-302-873-9 Jouhki, Hannu & Oksanen, Atte (2021) To Get High or to Get Out? Examining the Link between Addictive Behaviors and Escapism. In Substance Use & Misuse, Volume 57, 2022 - Issue 2. https://doi.org/10.1080/10826084.2021.2002897 To Get High or to Get Out? Examining the Link between Addictive Behaviors and Escapism 10.1080/10826084.2021.2002897 Jouhki, Hannu & Oksanen, Atte (2022). To Get High or to Get Out? Examining the Link between Addictive Behaviors and Escapism. In Substance Use & Misuse 57:2, 202-211. DOI: 10.1080/10826084.2021.2002897 To Get High or to Get Out? Examining the Link between Addictive Behaviors and Escapism 10.1080/10826084.2021.2002897 Karlsson T (2018) Mitä tilastot kertovat alkoholinkäytöstä ja haitoista? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 15-25. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mitä tilastot kertovat alkoholinkäytöstä ja haitoista? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Katainen A, Härkönen J (2018) Miten suomalaiset perustelevat raittiuttaan? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 214-224. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miten suomalaiset perustelevat raittiuttaan? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Lintonen T, Mäkelä P (2018) Kuinka suuri osa juomisesta on alkoholin riskikäyttöä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 39-48. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Kuinka suuri osa juomisesta on alkoholin riskikäyttöä? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Lintonen T, Nevalainen J, Latvala T (2018) Miten alkoholin riskikäyttö, muiden päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttö sekä rahapelaaminen liittyvät toisiinsa? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 78-88. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miten alkoholin riskikäyttö, muiden päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttö sekä rahapelaaminen liittyvät toisiinsa? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Lintonen T, Niemelä S, Mäkelä P (2019) Korkean riskin alkoholin käyttäjiä on Suomessa vähintään viisi prosenttia väestöstä. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen tuloksia. Duodecim, 135(16):1459-66. Korkean riskin alkoholin käyttäjiä on Suomessa vähintään viisi prosenttia väestöstä Lyyra, Nelli (2021). Yksinäisyys ja alkoholinkäyttö - yhteen kietoutuneet haasteet suomalaisessa yhteiskunnassa. Alko Oy: Helsinki. Yksinäisyys ja alkoholinkäyttö - yhteen kietoutuneet haasteet suomalaisessa yhteiskunnassa Mäkelä P (2018) Menetelmäliite: Juomatapatutkimuksen aineisto. Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 269-277. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Menetelmäliite: Juomatapatutkimuksen aineisto URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mäkelä P (2018) Miksi väestön kokonaiskulutuksella on merkitystä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 67-77. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miksi väestön kokonaiskulutuksella on merkitystä? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mäkelä P (2018) Milloin suomalaiset juovat? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 134-143. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Milloin suomalaiset juovat? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mäkelä P (2018) Miten käyttötavat ovat muuttuneet? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 26-38. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miten käyttötavat ovat muuttuneet? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mäkelä P (2018) Miten työikäisten yhteiskunnallinen asema on yhteydessä alkoholinkäyttöön? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 168-177. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miten työikäisten yhteiskunnallinen asema on yhteydessä alkoholinkäyttöön? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mäkelä P, Härkönen J (2017) Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Yhteiskuntapolitiikka 82 (5): 513-526. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102550285 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus URN:NBN:fi-fe2017102550285 Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C ja Warpenius K (2018) Mihin kirjalla pyritään? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 7-11. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mihin kirjalla pyritään? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mäkelä P, Warpenius K (2020) Night-time is the right time? Late night drinking in Finnish public and private settings. Drug and Alcohol Review 39(4) 321-329. https://doi.org/10.1111/dar.13068 Night-time is the right time? Late night drinking in Finnish public and private settings 10.1111/dar.13068 Mäkelä, Pia & Härkönen, Janne & Lintonen, Tomi & Tigerstedt, Christoffer & Warpenius, Katariina (2018). Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mäkelä, Pia & Savonen, Jenni & Hokka, Päivi & Härkönen, Janne (2017). Juomatapatutkimus 2016. Menetelmäkuvaus, aineistot ja kyselylomakkeet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 25/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-871-5 Juomatapatutkimus 2016. Menetelmäkuvaus, aineistot ja kyselylomakkeet URN:ISBN:978-952-302-871-5 Raitasalo K (2018) Hyväksyvätkö suomalaiset alkoholinkäytön lasten läsnä ollessa? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 125-133. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Hyväksyvätkö suomalaiset alkoholinkäytön lasten läsnä ollessa? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Raitasalo K, Tigerstedt C, Simonen J (2018) Miksi nuoret juovat vähemmän? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 158-167. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miksi nuoret juovat vähemmän? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Raitasalo, K. (2017). Suomalaisten alkoholin käyttö lasten seurassa ja siihen liittyvät asenteet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 13. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-885-2 Suomalaisten alkoholin käyttö lasten seurassa ja siihen liittyvät asenteet URN:ISBN:978-952-302-885-2 Tigerstedt C, Karlsson T, Härkönen J (2018) Suosivatko suomalaiset miedompia alkoholijuomia ja onko oluen ja viinin ruokajuominen yleistynyt? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 101-111. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Suosivatko suomalaiset miedompia alkoholijuomia ja onko oluen ja viinin ruokajuominen yleistynyt? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Tigerstedt C, Mäkelä P, Karlsson T (2018) Mikä on muuttunut 2000-luvulla, mikä ei? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 251-257. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Mikä on muuttunut 2000-luvulla, mikä ei? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Tigerstedt C, Mäkelä P, Karlsson T, Härkönen J, Lintonen T, Warpenius K (2020) Change and continuity in Finnish drinking in the 21st century. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 37(6)609-618.https://doi.org/10.1177/1455072520954324 Change and continuity in Finnish drinking in the 21st centuryChange and continuity in Finnish drinking in the 21st century 10.1177/1455072520954324 Tigerstedt C, Mäkelä P, Vilkko A, Pentala-Nikulainen O (2018) Miten eläkeikäiset juovat? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 178-189. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miten eläkeikäiset juovat? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Tigerstedt C, Mäkelä P, Warpenius K (2018) Millaisia haittoja juomisesta koituu muille kuin juojalle itselleen? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 58-66. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Millaisia haittoja juomisesta koituu muille kuin juojalle itselleen? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Tolonen H, Honkala M, Reinikainen J, Härkänen T, Mäkelä P (2019) Adjusting for non-response in the Finnish Drinking Habits Survey. Scandinavian Journal of Public Health 47(4):469-73. https://doi.org/10.1177/1403494819840895 Adjusting for non-response in the Finnish Drinking Habits Survey 10.1177/1403494819840895 Warpenius K ja Mäkelä P (2018) Alkoholinkäytön vähentäminen ja haittojen ehkäisy: mitä opimme Näin Suomi Juo -kirjan tuloksista? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 258-267. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Alkoholinkäytön vähentäminen ja haittojen ehkäisy: mitä opimme Näin Suomi Juo -kirjan tuloksista? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Warpenius K ja Mäkelä P (2018) Missä suomalaiset juovat? Alkoholinkäyttö koti- ja anniskeluympäristössä. Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 112-124. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Missä suomalaiset juovat? Alkoholinkäyttö koti- ja anniskeluympäristössä URN:ISBN:978-952-343-146-1 Warpenius K, Markkula J, Mäkelä P (2018) Millaisia käsityksiä suomalaisilla on alkoholinkäytön terveysriskeistä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 225-236. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Millaisia käsityksiä suomalaisilla on alkoholinkäytön terveysriskeistä? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Warpenius K, Mäkelä P (2020) The Finnish Drinking Habits -survey: implications for alcohol prevention and policy. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 37(6) 619-631.https://doi.org/10.1177/1455072520954328 The Finnish Drinking Habits -survey: implications for alcohol prevention and policy 10.1177/1455072520954328 Warpenius K, Mäkelä P, Raitasalo K, Castrén S (2018) Miten suomalaiset hallitsevat alkoholinkäyttöään? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 237-248. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1 Miten suomalaiset hallitsevat alkoholinkäyttöään? URN:ISBN:978-952-343-146-1 Österberg, E. & Raitasalo K. & Karlsson T. & Mäkelä P (2017). Alkoholipoliittiset mielipiteet. Helsinki: THL. Tilastoraportti 12/2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705036297 Alkoholipoliittiset mielipiteet. URN:NBN:fi-fe201705036297 daF3282.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3282 2026-03-19T23:05:23Z ddi:codebook:2_5